Sosiaaliturvasta, hyvinvointivaltiosta sekä niiden historiasta ja tulevaisuudesta voi etsiä tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Kananen, Johannes (toim.). Kilpailuvaltion kyydissä : Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Gaudeamus, 2017.
Hänninen, Sakari & Saikkonen, Paula (toim.). Hyvinvointivaltio ylittää jälkensä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2017.
Remahl, Jarkko (käsikirjoitus). Suku, sisu, sotu : suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (sarjakuva). Kela, 2017. Myös verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229393
Alhanen, Kai. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus, 2016
Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.).Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2011....
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Voit tehdä toivomaasi kirjaan seutuvarauksen. Jos haluat varata aineistoa verkkokirjaston kautta, kirjaudu ensin sisään verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla / PIN-koodilla. Varaukset ovat maksuttomia koko Kirkes-kokoelmasta, mutta noutamatta jääneestä varauksesta peritään 1,50 € maksu. Noutamattoman varauksen maksu peritään myös lasten ja nuorten aineistosta.
Verkkokirjasto osoite https://kirkes.finna.fi/
Kyllä, kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Jorge Luis Borgesin tekstiä, kuusi viimeistä säettä runosta Rikoskumppani (El cómplice). Suomeksi runo löytyy Pentti Saaritsan kääntämästä Borgesin runojen valikoimasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Voisikohan kyseessä olla Harry Harrisonin nuorille suunnattu scifiromaani Avaruuslääkäri? Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1970 ja suomennos 1988 Jalavan kustantamana. Siinä avaruusalus Johannes Kepleriin törmää meteori, ja onnettomuudessa menehtyy suuri osa miehistöstä. Ensimmäisellä avaruusmatkallaan oleva aluksen lääkäri joutuu ottamaan kapteenin roolin.
Teoksen kansi on nähtävissä esim. Risingshadow.fin sivuilla: http://www.risingshadow.fi/library/book/286-avaruuslaakari.
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Ava Dellairan teoksia ei ole suomennettu, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi ei löydy yhtään Dellairan teosta. Englanninkielisenä Love Letters löytyy useammastakin kirjastosta, niitä voi katsella monihaku Frankista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi, ja tilaamme sen sinulle muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Lappeenrannan kaupunginkirjastossa 5 euroa.
Yleisradion toimittaja Jonni Aromaan artikkelin mukaan Rothkon näyttelyä ei ole ollut Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-7846064
Turun Sanomien mukaan toimituksessa on sähköinen arkisto vuodesta 1994 lähtien, mutta varsinaista ulkopuolisille asiakkaille vapaasti selattavaa arkistoa ei ole. Lehden vanhasta leikearkistosta ei löytynyt mitään turkulaisen gallerian arvostelua, vain Mark Rothkon näyttelyarvostelu Tate Gallerysta 7.3.1986.
.
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Ompelukoneesi on mallia 66K. Tuota mallia valmistettiin vuodesta 1907 vuoteen 1956, sekä Yhdysvaltain, että Iso-Britannian tehtailla.https://www.singersewinginfo.co.uk/66Sarjanumeron perusteella koneesi on valmistettu vuonna 1937.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-eb-series-serial-numbers.htmlValmistuspaikka on todennäköisesti Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.htmlhttps://www.singermachines.co.uk/faq/how-can-i-know-where-antique-sewing-machine-was-made.htmlClydebankin tehdas oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Varsinaista vammaisten tasa-arvolakia ei ole, vaan aihetta käsitellään monissa eri säädöksissä. Valitse osoite http://www.finlex.fi/lains/index.html , kirjoita hakukenttään vammai* and tasa*, niin oikealla olevaan kenttään tulevat lakikohdat. Eduskunta-asiakirjoihin pääsee osoitteesta http://www.eduskunta.fi/ | Asiat ja asiakirjat | Asioiden käsittelyvaiheet | kirjoita kohtaan Haku kaikista viitetiedoista vammai# and tasa# , Suorita haku. Viitteiden joukosta löytyy hallituksen esitys 169/2001, jonka perusteella on säädetty useita vammaisia koskevia lakeja.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Ensin mainitsemasi nuottijulkaisu (Konsta Jylhän hengellisiä lauluja) löytyy Ylöjärven pääkirjaston musiikkiosaston hyllystä. Toinen, Kansansoittajan kiitos, puuttuu Ylöjärven kokoelmista. Sitä on paikalla monessa Pirkanmaan kirjastossa (esim. Tampereella), ja sen voi helposti tilata seutulainaksi Ylöjärvelle. Ota yhteyttä Ylöjärven kirjastoon (kirjasto@ylojarvi.fi tai p.03-3495830), niin asia järjestyy.
Hyvää kevättalven jatkoa!
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi sarjaa. Sarjan tunnari on hyvä hakuelementti elokuvatietokantoihin, mutta emme valitettavasti löytäneet niistä tähän yhteyteen sopivaa sarjaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Et tarkentanut, että miten haluat www-sivuja tehdä ja millä ohjelmalla. Haluatko tehdä niitä ilman varsinaisen koodin tuntemusta esim. FrontPage-ohjelman avulla vai haluatko opetella HTML-kielen koodin. Voit itse etsiä kirjoja HTML-kielestä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakusivulle. Pudotusvalikosta valitse hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään HTML ja saat runsaasti viitteitä erilaisista HTML-oppaista, myös perusoppaita löytyy. Ohjelma näyttää aina 10 viitettä kerrallaan ja pääset eteen päin sivun alalaidassa olevasta valitse sivu-linkeistä. Teoksen nimen kohdalta hiirellä näpäyttämällä saat esiin tarkemmat...
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
