Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä
"Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön.
Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi.
"Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta:
Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia
Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia
T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista.
Tässä vielä muita kirjoja:
Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä...
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on...
Noin yleisesti ottaen elintarvikeomavaraisuutemme on suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. (Ylen uutinen v. 2020) https://yle.fi/uutiset/3-11265467
Leipäviljan kohdalla tilanne vaihtelee varmaankin vuosittain. Vuonna 2019 omavaraisuus oli vain 65 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotettiin noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Maitotuotteissa tuotanto vastasi jotakuinkin kulutusta ja kananmunia saatiin käyttöön nähden liikaakin (115%).
Erilaisia tietolähteitä aiheesta löytyy verkosta. Seikkaperäisempi pohdinta, tuo alinna oleva...
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli...
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle...
Olet varannut kirjan toisesta kirjastosta. Se kuljetetaan siihen kirjastoon, mistä haluat noutaa sen. Kirja on "matkalla", silloin kun sitä kuljetetaan kirjastosta toiseen. Arvioitu matka-aika on juuri tuo kolme päivää, koska kirja ei välttämättä kulje suoraan lähtökirjastosta sinun lähikirjastoosi. Jokaisesta kirjastostahan lähtee liikkeelle lukuisa määrä varauksia eri kirjastoihin eikä niitä kuljeteta yksitellen asiakkaan noutokirjastoon, vaan ne viedään ensin eräänlaiseen lajittelukeskukseen, josta ne sitten jatkavat matkaa. Tähän kuluu kolme päivää.
Jos kirja on matkalla hyvin pitkään eikä tule perille, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja selvittää tilanne. Mahdollisesti on tehtävä uusi varaus. Tässä sinun tapauksessasi on kaikki...
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon...
Perustuslain 64 §:n 3 momentin mukaan jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu. Momentin mukaan tasavallan presidentti ei siis voi toimia samaan aikaan pääministerinä.Perustuslain 27 §:n 1 momentissa säädetään, että eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Lainkohdassa ei ole erillistä mainintaa, etteikö tasavallan presidentti olisi vaalikelpoinen eduskuntavaaleissa.Kuitenkin perustuslain 27 §:n 3 momentin mukaan kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä...
