Tilaominaisuuksista löytyy jonkin verran hakutermillä "tilasuunnittelu", mutta rajattuna "työtilat" tai "tilat" tai "toimi-" vastauksia on vain muutama. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy mm. Telkkinen: Yrityksen rakennushankeopas (1993).
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. Martela: Toimitilasuunnittelun lähtökohtia...(1993). Esim. Internetin Evreka- hakupalvelun avulla löytyi sivu "Hyvää palvelua kaikille -mistä tuntee hyvän toimitilan" http://www.vn.fi/ktm/palveluopas/HPK92.html.
Kirjojen korjauksesta löytyy tietoa mm. näistä teoksista:
Moilanen, Tuula. Kirjansidonnan opas. 1997.
Riberholt, K. Käsikirjansidonta. 1986.
Tainio, Kalevi. Sidoskorjausopas. 1988.
Eräpuu, Tiina. Kirjansidontaa omin käsin: opaskirja. 2001.
Lisää teoksia löydät kirjaston aineistotietokannasta, esim. Seinäjoen, Nurmon ja Kuortaneen yhteisestä Seitti- tietokannasta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 asiasanalla kirjasidonta tai yhdistämällä kahta asiasanaa kirjallisuus ja korjaus.
Internetistä löytyy kirjan korjauksesta mm. A Simple Book Repair Manual http://www.dartmouth.edu/~preserve/repair/repairindex.htm
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Kallion kirjaston remontti etenee hyvin ja se aukenee helmikuussa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Venetsiasta löytyy Lonely Planet matkaoppaita aika mukavasti, englanniksi vain ei ranskaksi.
Tässä tulokset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=matkaoppaat**+venetsia**+lonel…
Alle 15-vuotiailta ei mene mitään myöhästymismaksuja HelMet-kirjastoissa. Tosin aikuistenosastojen aineistosta maksut kyllä ilmestyvät asiakastietoihin. Jos sinulla näkyy maksuja, kannattaa pyytää kirjastossa poistamaan ne.
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Hei,
uusi kirjastojärjestelmämme vaatii "uusimaan" kirjastokortin joka kolmas vuosi. Käytännössä se tarkoittaa, että kortilla olevat yhteystiedot ym. tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Kortin voi uusia seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä palvelutiskillä tai neuvonnassa.
Ystävällisin terveisin,
Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Suomen Steiner-koulut noudattavat opetushallituksen määrämiä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita.
Historia-asioita voi kysellä Steinerkasvatuksen liitosta: https://steinerkasvatus.fi/
Kansallislaulun sanat löytyvät esim. kirjasta "National anthems from around the world". Kirja löytyy esim. Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Laulun ensimmäinen säkeistö englanniksi menee näin:
Soldiers of Vietnam, we go forward,
With the one will to save our Fatherland,
Our hurried steps are sounding on the long and arduous road.
Our flag, red with the blood of victory, bears the spirit of our country
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
Kirjastokortin omistaa noin 80% suomalaisista. (ks. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html)
Tietysti säännöllisesti kirjastoa käyttäviä ei ole näin paljon, mutta toisaalta useimmissa kirjastoissa vasta kouluikäiset saavat kirjastokortin ja pikkulapset ovat varsin aktiivinen "lukijaryhmä".
Varsin käytetty palvelumuoto siis nämä kirjastot!
Hans Christian Andersenin varhaistuotantoon kuuluva satu Tællelyset löytyi vasta vuonna 2012. Satua ei valitettavasti ole julkaistu suomeksi missään kokoelmassa.
Voit lukea sadun englanniksi alla olevasta linkistä.
Talikynttilä-satu englanniksi (The Tallow Candle)
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=46663
Talikynttilä-satu tanskaksi.
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=35588
https://www.hcandersen-homepage.dk/
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine...
Voisikohan kyseessä olla Outi Pakkasen dekkari Hinnalla millä hyvänsä (Otava, 2005)? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29938.
Juha Perttulan artikkeli "Reproduced Wootz Damascus Steel" on ilmestynyt vuoden 2000 syksyllä julkaisussa Scandinavian Journal of Metallurgy. Lehteä tulee ainakin Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Yhteystiedot löydät kirjaston nettisivulta http://lib.hut.fi/
Voit tilata artikkelin kirjaston kaukopalvelulomakkeella http://lib.hut.fi/Palvelut/kaavake.html
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
