Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Bodie Thoenen kirjoja kustantaa Suomessa Perussanoma Oy. Sieltä annettiin tiedoksi että seuraavaksi suomennetaan ns. Irlanti-kronikkaa, jonka ensimmäinen osa "Vain joki virtaa vapaana" ilmestyy noin kolmen viikon kuluttua. Thoene(t) ovat kirjoittaneet useampia sarjoja ja mainitsemanne Wayward Wind -sarja sijoittuu tapahtumiltaan ilmeisesti Amerikkaan, sillä suomalaisen kustantajan kustannuspolitiikan mukaan tässä vaiheessa pyritään suomentamaan Eurooppaan liittyviä sarjoja.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen (http://www.kirjavalitys.fi/ ). Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ ), jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan. Ohjeet julkaisuun, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Voit myös lähettää kuvauksen teoksesta hintatietoineen osoitteella toimitus@kirjastot.fi .
Kirjaa...
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Oodin elektronisen musiikin studiosta (studio 6) löytyy Ableton Live Suite ja Cubase. Ableton Live Suite 12 on asennettu myös videoeditointiin tarkoitetun studio 8:n tietokoneeseen. Linkit johtavat Varaamon sivuille, joista voit katsoa tarkemmin studioiden varustelun ja varata käyttöajan.
Kyseisen kirjan kohdalla Helmet-aineistohaussa on valitettavasti ollut virhe, joka on nyt korjattu. Kyseistä kirjaa ei ole tällä hetkellä kirjastojen kautta saatavilla verkkojulkaisuna. Vuoden -82 painosta, ainoata pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvaa, on juuri nyt hyllyssä mm Pasilan, Kontulan ja Lauttasaaren kirjastoissa. Jos haluatte noutaa kirjan jostakin näistä kirjastoista, olkaa hyvä ja soittakaa ko kirjastoon ja pyytäkää laittamaan kirja nimellänne sivuun. Toinen vaihtoehto on tehdä varaus koneelle. Helmet-haussa verkkojulkaisut löytyvät muuten Sanahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään Verkkojulkaisut.
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon...
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tampereella sijaitsevasta Lastenkirjainstituutista. Hakukysymyksen voi kirjoittaa lastenkirjainstituutti.fi -sivun kysy meiltä -lomakkeeseen, joka on sivun Kirjasto-otsikon alla. Kirjaa voi myös hakea selaamalla kansikuvia Kirjasammon sivulta, www.kirjasampo.fi
Yksi vaihtoehto voisi olla kollegani ehdotus, eli Gunnel Linden lastenkirja Keinutuolimatka (suomeksi 1965). , Siinä ei ole varsinaisesti aarrekarttaa, vaan kartta nimeltä Sisämaailma, jonka yksin kotona oleva tyttö piirtää omasta kodistaan ja jossa hän seikkailee. Kartalta löytyy mm. Vuodeniitty, jossa on kuperkeikkakuoppa ja korvatyynykukkula sekä Raidallinen mattotie ja Lipastoluoto.
...
Suomessa jugend oli varsin kansallisromanttista ja koristelussa käytettiinkin usein aiheita kotimaan luonnosta, eläimiä, lintuja, ja kasveja. Karhu, pöllö, sammakko ja orava olivat tavallisia eläinhahmoja. Myös myyttisempiä aineksia saatettiin koristeluissa hyödyntää.
Kysyjän mainitsemien rakennusten lisäksi ainakin ns. Lääkärien talossa (Fabianinkatu 17) oravahahmoja löytyy ovisyvennyksen koristeluista.
Helsingin jugendtaloista löytää lohikäärmeitä ja lepakoita – arkkitehdit ammesivat luonnosta ja mielikuvituksesta https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1343401
Lisäesimerkkejä oravakoristeista voisi löytää seuraavista lähdeteoksista etsiskelemällä:
Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915 / Jonathan Moorhouse, Michael...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
