Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Mikrokontrollereista löytyy aineistoa sanalla "digitaalitekniikka". Tästä linkistä haku löytyy toteutettuna http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=digitaalitekniikka&m=&l=&Da=&D…
HelMet aineistohaun aiheen mukaisessa haussa käytetään asiasanoja, jotka ovat määrämuotoisia hakutermejä. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Suomenkielisistä asiasanoista on luettelo YSA http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Googlella http://www.google.fi/ voit toteuttaa suoraan haun sanalla Mikrokontrolleri.
Laatukokoelma digitaalitekniikkaan liittyvästä aineistosta löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta
http://lib.hut.fi/Neuvonta/yhteystiedot.html
Tässä muutama kirja, jotka liittyvät uudisasukkaisiin Yhdysvalloissa.
Villin lännen Kati / Carol Ryrie Brink
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061132?lang=fin
Never marry a cowboy / Lorraine Heath http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2039066?lang=fin
Willa Catherin tuotanto
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1190874__SCATHER%2C%20WILL…
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,...
Matkalla olevan varauksen tietoja ei voi muuttaa. Paras keino lienee soittaa suoraan noutokirjastoon, kun kirja on tullut perille noudettavaksi.
Siellä henkilökunta voi lainata kirjan teille valmiiksi ja siirtää syrjään noudettavaksi. Harmi kyllä kyseinen opus lienee jo lähtenyt eteenpäin, mutta vastaavissa tapauksissa keinoa voinee soveltaa.
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
Informaatiotutkimusta voi opiskella suomeksi Oulun ja Tampereen yliopistoissa ja ruotsiksi Åbo Akademissa (informationsvetenskap).LinkitOulun yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/informaatiotutkimusTampereen yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan-monitieteinen-koulutusÅbo Akademi: Informationsvetenskap https://www.abo.fi/amnen/informationsvetenskap/
Löysin kirjastot.fi:n Frank-hakupalvelun avulla eri maakuntakirjastoista esim. seuraavat sanakirjat: Tiwari, R. C.: Hindi-English, English-Hindi dictionary, Scudiere, Todd: Hindi-English, English-Hindi dictionary & phrasebook ja Oxford Hindi-English dictionary. Saat haluamasi sanakirjan lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Kyseessä on Lars Huldénin runo kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok (1987).Pentti Saaritsan suomennoksen runosta voit lukea teoksesta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, s. 254).
