Etsimäsi kappale, suomalaiselta nimeltään "Mustalainen" on Elemer Szentirmay-nimisen unkarilaisen säveltäjän säveltämä. Unkariksi sen nimi on "Csak egy kislany van a vilagon" (jossakin on nimen loppu on vähän erilainen, mutta kaksi ensimmäistä sanaa ovat samat). Kappale löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastosta cd-levyltä Helsingin kaupunginkirjastosta Viikistä luokasta 785.2 ja Levyn nimi on THE BUDAPEST GIPSY ORCHESTRA. Tällä levyllä viuluorkesteri soittaa mm. unkarilaisia tansseja. Pääkaupunkiseudun aineistohaku, josta voit katsoa levystä tarkempia tietoja on osoitteessa: www.helmet.fi Nuottina kappale löytyy: SUURI TOIVELAULUKIRJA 1. Jos haluat heti kuunnella netissä kappaleen se löytyy klikkaamalla kuvan alla olevaa laulun nimeä Csak...
Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski....
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,...
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä...
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Kirjaa on hankittu helmet-kirjastoille viisi kappaletta ja varauksia on kymmenen. Halutessasi voit tehdä helmet-varauksen ja odotella, että nämä kymmenen varaajaa ovat ensin lukeneet kirjan. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi-sivustolla.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Kauhu- ja kummituskirjoja on kokoelmissamme varmasti satamäärin, tarkkaa lukua on mahdoton sanoa jo määrittelyongelmienkin vuoksi: mikä on kauhua, mikä muuta jännitystä? Suosittuja kauhukirjoja nuorille ovat mm. Cantervillen kummitus (toim. Kerttu Manninen), Kauhujuttu-sarjan Joan Aikenin kirja Äänet, Mary Downing Hahnin teos Kunhan Helen tulee, Allison Princen kirja Ystäväni kummitus sekä Hugh Scottin Aaveranta. Kokeile vaikka näitä, lisää lukuvinkkejä voit etsiä esim. Marjo Hännisen teoksesta Vinkkejä kirjavinkkarille s.166-183.
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on...
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien...
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft...
