Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
Helppolukuisista kirjoista voisi suositella esimerkiksi Kirjakärpänen-sarjan kirjoja. Kyseisten kirjojen tarinat sopivat hieman isommillekin lukijoille. Lukupalat-sarjasta löytyy jääkiekosta pitäville Roope Lipastin Lätkä-Lauri-sarja. Myös Lukuavain-sarjaa voi suositella kielitaitoa ja sanastoa kehittävänä lukemisena.
Selkokirjoista löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, Mimmu Tihisen Kello tuhat, Toivottavasti huomenna sataa, Kalevin kesätarina ja Santun syystarina sekä Mervi Heikkilän eläinaiheiset tietokirjat Ähtärin eläinpuiston asukit, Koiran kanssa ja Kissatalon asukit sopivat kysymällesi ikäryhmälle. Myös klassikoista tehtyjä selkomukautuksia voi hyvin suositella, kuten esimerkiksi Jules Verneä, Tove...
Seuraavasta teoksesta löydät sivuilta 124 - 143 hindulaisuudesta artikkelin, jossa käsitellään useimpia tarkoittamiasi riittejä.
"Maailman uskonnot : elävän uskon perusteet" / päätoimittaja Peter B. Clarke ; suomentanut Hilkka Pekkanen ; [kirjoittajat: Peter B. Clarke..et al.]. Porvoo : WSOY, 1994. ISBN 951-0-19373-9
Kannattaa tutustua myös teokseen: "Kulttuurien kiehtova historia : Myytit ja suuret arvoitukset" / [Autoren: Peter Fiebag, Elmar Gruber, Rainer Holbe]
[Espoo] : Weilin + Göös, 2003. ISBN 951-35-6657-9. Sen sivuilla 190 -193 on artikkeli "Intian pyhä virta Ganges", jossa kerrotaan mm. pyhiinvaellusrituaaleista.
Teosten saatavuuden voit selvittää osoittteesta:
http://www.helmet.fi
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku". Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi. Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998 Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001 1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Venäläinen Serasevski ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti esimerkiksi keskusteluja sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä. Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut. Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Mikään...
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Bauermeister, Erica: Elämän lempeät maut (Bazar 2011)
Lillian on tarkkanäköinen kokki, joka pitää ravintolassaan Lempeiden makujen kokkikoulua. Kurssille kokoontuu kerran kuussa kahdeksan sangen erilaista oppilasta, joilla on jokaisella oma tarinansa kerrottavanaan. Lillianin hellävaraisessa ohjauksessa kurssilaiset oppivat paitsi ruoanlaittoa myös paljon uutta itsestään ja muista oppilaista. Monet huomaavat löytäneensä sellaista, mitä he eivät edes olleet tienneet etsivänsä.
Gounelle, Laurent: Matka yli onnen esteiden (Gummerus 2018)
Julian on kyllästynyt elämäänsä ja työhönsä opettajana. Hän lähtee Balille etsimään muutosta ja hakeutuu hän maineikkaan paikallisen parantajan luo. Mestari Samtyangin...
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Paljon ulkomailta cd-levyjä tilaava kollega tiesi kertoa, että toimitustavan voi tilatessa itse valita, jolloin kotiinkuljetuskin on mahdollinen. Postin lisäksi paketteja saattavat nykyään toimittaa monet muutkin kuljetuspalvelut. Postimaksun hinta määräytyy sen mukaan mikä on paketin paino (eli montako levyä tilaa) ja mistä maasta tilaa. Kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista paketeista täytyy nimittäin maksaa tullimaksu, EU:n sisällä riittää pelkästään postimaksu.
Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat paketit täytyy tullata - Tulli
Näin ollen toimitustapa ja maksut ovat tapauskohtaisia.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa olevat lainattavat cd-levyt näet Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Jos kirjastossa käynti on...
Olisikohan kyseessä Marisha Rasi-koskisen Pudonneet? Kirjan takakansi kuvailee sitä näin:"Kolme nuorta etsii elämänsä suuntaa ja unelmiaan romaanissa, jossa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Sattuma sitoo nuoret merkillisillä langoillaan yhteen.Kadun nimi on Turnaround ja se näyttää aivan tavalliselta englantilaiselta pikkukadulta. Viimeisessä talossa tapahtunut onnettomuus on kuitenkin sysännyt liikkeelle asioita, joita ei voi pysäyttää. Teini-ikäinen Ian asuu yksin ja tekee konemusiikkia. Suomeen adoptoitu Elias perii kadulta talon biologiselta isältään ja unelmoi täydellisen roolipelin kehittämisestä. Kun samalle kadulle ilmaantuu salaperäinen hupparipäinen K, nuorten kohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävällä tavalla." Linkki...
Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae, sillä voit hakea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuja vastauksia. Käytössäsi on myös asiasanalistaus, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Voit myös selata vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla (helmet.fi ) olevasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-verkkokirjastoon ja pystyt hakemaan kaikkea, mitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on. Näet sieltä siis kaikki kirjat, elokuvat, levyt, pelit ynnä muut aineistot, joita voit näistä kirjastoista lainata...
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että...
