Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim...
Meiltä löytyy RIsto Rinteen teos:
Teos: OPPIMISEN UUSI JÄRJESTYS
Tekijä/esittäjä: RINNE, RISTO
Materiaali: kirja
Alkuteos: -
ISBN: 951-768-038-4
Julkaisu: TAMPERE: VASTAPAINO 1998
Luokka: VAASA 38.
Toisena tekijänä ei tässä tosin ole Vattaja (Vataja?) vaan Eeva Salmi. Tämä osuu kuitenkin lähimmäksi, koska teos käsittelee juuri elinikäistä oppimista. Kirjaa voi varata pääkirjastosta, jossa on yksi kappale Yhteiskunta ja talous -osastolla (1 krs.) ensimmäisessä kerroksessa, mutta tällä hetkellä lainassa.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”.
Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi.
Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa.
Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi.
Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Hei,Ei niitä kovin paljon ole. Tässä kuitenkin muutamia:Pylväs, Ritva-Elina. Aunuksen Pääskyset. Kokkola: Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022.Torikka, Urho, ja Anita Konkka. Me Sankarit. Uusintapainos originaalista. Helsinki: Ntamo, 2023.Kyrönseppä, Kari, ja Eemil Seppelin. Ensimmäisten Joukossa: Romaani. Jyväskylä: Docendo, 2018.Tietokirjoja löytyy tietysti enemmän.
Oppikouluun sisältyi yleensä kolme vuotta kestänyt lukio, jossa pakollisena oppiaineena oli mm. toinen kotimaisista kielistä.Lähde: Toinen kotimainen kieli – Wikipedia
Voisiko kyseessä olla Kelley Armstrongin Darkness rising -kirjasarja? Kirjojen päähenkilöllä Mayalla on lonkassa/lantiolla jonkin kissaeläimen tassunjäljen muotoinen syntymämerkki.Toinen vaihtoehto voisi olla Mario Vargas Llosan Puhujamies (ilm. 1990) tosin syntymämerkki on kasvoissa eikä käy ilmi, että se olisi tassun muotoinen.
Tässä muutamia teoksia aiheistasi:
LUUKKANEN, Arto: Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862- 2000). Edita, 2000.
NEVILLE , Peter: Matkaopas historiaan. Puijo, 1998.
(Venäjän historiaa esihistoriasta 1990-luvulle)
PESONEN, Pekka: Venäjän kulttuuriopas. (Venäjän kulttuuria tuhannen vuoden ajalta pääpaino
kuvataiteissa ja musiikissa, jonkin verran teatteria, balettia ja elokuvaa)
RAUTAVA, Jouko: Venäläinen markkinatalous. WSOY, 2000. (Venäjän talouselämästä ja rahapolitii-
kasta jne.)
SAILAS, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla. Edita, 1996. (Venäjän ja Neuvostoliiton tilanne 1900-...
Katsoin Helka-tietokannasta, että kyseistä teosta "Triandis, Harry Charalambos: Attitude and attitude change, (New York 1971)" näyttäisi kyllä olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä jopa kolme kappaletta tällä hetkellä. Asia kannattaa varmistaa Opiskelijakirjaston henkilökunnalta p. 09 19123920.
Kirjaa ei löyty mistään pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä kaukolainaa asiakkailleen materiaalia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teos ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmiin (yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto jne.). Jos opiskelijakirjaston kaikki niteet ovat kadonneet, eikä kirjaa saa mistään, kaukolainaus on mahdollinen. Kaukolainapyynnön voi täyttää myös internetissä http://www.lib....
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän...
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista ei
näitä Madetojan teoksia löydy äänitteillä. Radion Fono-tietokannasta löytyy levy Koskenlaskijan morsiamet, jossa on Madetojan Tanssinäky, op. 11 Radion Sinfoniaorkesterin esittämänä.
Tanssinäky on Fonon mukaan myös äänitteellä Music by Leevi Madetoja & Tauno Pylkkänen, johtajana Jorma Panula.
Madetojan teosluettelosta löytyy Taistelu Heikkilän talosta, jonka
virallinen nimi on Maalaiskuvia, op. 77. Sarja orkesterille musiikista elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta. Tätä ei löydy äänitteellä Fono-tietokannasta.
Teosta Laulu tulipunaisesta kukasta ei löydy teosluettelosta. Plussan ja Fonon lisäksi on tutkittu maakuntakirjastojen Manda- sekä tieteellisten kirjastojen Viola...
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Nuori on maailmamme kokoelmasta Oi lintu mustasiipi.
Runo löytyy myös seuraavista teoksista:
Elvi Sinervo: Runot 1931-56
Elvi Sinervo: Pilvet Runot 1941-1956
Tämä opinnäyte löytyy Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kirjaston kokoelmasta. Saat sen sieltä kaukolainaan lähimmän kirjastosi kautta. Kaukopalvelupyynnön voi jättää tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lut.fi/fi/kirjasto/index.html
Noutokirjasto ei vaikuta varauksen saantiin.
Huom: Viimeisten kuukausien aikana kirjastojärjestelmässä on ollut teknisiä ongelmia palautusautomaateilla palautettaessa. Vaikutus on kohdistunut varattuun aineistoon. Vian selvittäminen on työn alla.
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyvät hakusanoilla luistelijat, taitoluistelu ja jäätanssi esimerkiksi nämä taitoluistelijoita käsittelevät kirjat:
Milton, Steve: Figure skating now : Olympic and world stars (2001)
Milton, Steve: Figure skating’s greatest stars (2009)
Puromies, Anu: Susanna & Petri : unelmista totta (1995)
Puromies, Anu: Tähtiä jäällä : tarinoita taitoluistelusta (WSOY 2008)
Lisäksi Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla luistelijat pikaluistelija Toivo Salosta käsittelevä kirja:
Järvinen, Lauri: Toivo Salonen (2009)
Edellä mainittujen kirjojen lisäksi vuonna 2010 ilmestyy Leena Lehtolaisen taitoluistelua käsittelevä kirja Taitoluistelun lumo.
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna...
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
