Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Teoksessa Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse est: merenkulkulaitos 1917-1992 mainitaan sivuilla 58-59 pääjohtajan vaali. Pääjohtajaksi valittiin vuonna 1930 Väinö Kustaa Bergman, mutta toimikausi jäi alle vuoden mittaiseksi. Luotsi ja majakkaosaston päälliköksi nimitettiin samana vuonna Juho Lehtonen.
Stig Larssonin näytelmästä "Komedin I" löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) tasan yksi ruotsinkielinen kappale, Tapiolan kirjastosta.(Stockholm;Norstedt,1989,334s.)
Pohjolan Suuresta Kirjakaupasta:http://www.adlibris.com/fi/
teos löytyy taas tanskankielisenä.
Helsingin Teatterikorkeakoulun kirjastosta ei myöskään löytynyt viitteitä että teos olisi käännetty suomeksi.
Valitettavasti näytelmä ei tällä hetkellä ole saatavilla suomenkielisenä käännöksenä.
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/...
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
Selailin hiukan peliaiheisia kirjoja ja voisin suositella teosta ”Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta : pelisäännöt, valmistusohjeita, syntytarinoita” (Kustannus-Mäkelä, 1990), sillä siinä on aukeaman verran tietoa marmorikuulista, hiukan niiden historiastakin ja useita peliversioita.
”Kodin suuri pelikirja” (Gummerus, 2002) sisältää marmorikuulapelin tiiviit säännöt.
Jos englanti sujuu, niin englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Marble_(toy) on pitkä artikkeli marmorikuulista.
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana...
Tarkkaa lukua Unkarin vuosien 1946-1953 poliittisista syistä kuolleista ei ole, mutta useimmat arviot asettuvat noin 2000 hengen tienoille. Kaikkiaan vangituiksi joutui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1953 Unkarissa oli 100 vankileiriä, joissa oli noin 44 000 vankia. Varsinaisen internoinnin lisäksi rangaistuksena saattoi olla myös sisäinen karkotus. Pakkosiirron kohteeksi joutui noin 20 000 budapestiläistä.
Myöhemmin, vuoden 1956 kansannousun yhteydessä kuoli noin 3000 ihmistä. Lisäksi tapahtumien jälkiselvittelyissä toimeenpantiin noin 360 kuolemantuomiota ja jaettiin eri pituisia vankeustuomioita noin 16 000 ihmiselle. 180 000 ihmistä pakeni maasta.
Lähteet:
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet (Minerva 2008)
Unkari...
Päijät-Hämeen verkkokirjasto Lastusta teos löytyy esimerkiksi kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjan nimi.
Lastu-kirjastot ovat hankkineet kirjaa 12 lainattavaa kappaletta, jotka kaikki ovatkin tällä hetkellä lainassa ja teokseen kohdistuu 27 varausta. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1727158
Muiden kirjastojen tilannetta voi tutkia esimerkiksi Frank-Monihaun avulla https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Kysymyksestäsi ei käy selville mitä tarvitset aiheesta. Kyseessähän on Tennessee Williamsin näytelmä Cat on a Hot Tin Roof. Näytelmä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista englanniksi, painettua suomennosta ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole. Itse kirjailijasta ja hänen näytelmistään on parikin kirjaa, tosin englanniksi nekin: Donald Spoto: "The kindness of strangers" (1985), Lyle Leverich: "Tom - the unknown Tennessee Williams" (1995) ja Styan J.L.. "The dark comedy - the development of modern comic tragedy" (1968). Kyseisen näytelmän elokuvaversio Richard Brooksin ohjaamana löytyy videona. Suomeksi perustietoja kannattaa hakea esim. kirjasta Kansojen kirjallisuus, osa 12, Sodanjälkeinen aika 1945-1970, osio Amerikan...
Helmet-kirjastojen lainaushistoriaan alkavat kertyä vasta ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen kun aloitit lainaushistorian tallentamisen. Lisää tietoa Helmetin ohjeista:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Loviisan kirjastosta vastattiin näin:
Remontti on juuri valmistunut ja meidän atk-toimisto toi jo yhden näytön ennen remonttia, mutta se ei sopinut ko.laitteeseen. He ovat luvanneet näytön, laite meillä on.
Laitoin juuri kyselyn ATK-päällikölle näytöstä. Kun se on hoidettu meidän täytyy vielä opastaa henkilökuntaa, jotta tiedämme neuvoa asiakkaita.
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
