Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Kokkolan kaupunginkirjastossa matkailuaiheiset kirjat ja yleistieto maantiedosta/matkailusta löytyvät luokasta 40. Aihe on laaja, joten suosittelisin tuloa paikan päälle.
Erilaisista kirjasarjoista kuten Maailmantieto tai Maailma nyt voi olla apua. Opetustarkoitukseen sopivat kirjat voisivat olla: U-M Rouhiainen: Satumaa 1 ja 2, Matkailuoppaan käsikirja ja Matkailu alueellisena ilmiönä.
Anders webkirjastossa (http://webkirjasto.kpnet.fi )voit kokeilla hakua asiasanalla: matkailu.
Likkikirjastosta,http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp , löytyy hyviä linkkejä. Suosittelen!
Pääkaupunkiseudulla ei löydy Follettin kuunnelma Maata etsimässä, mutta se löytyy alkuperäisenä nimellä Earthsearch ja on lainattavissa.Siinä on 4tuntia 25 minuttia kuunnelmaa, joten se ei ole kokonaisuudessa koska Earthsearch 1 ja 2 on esitetty yhteensä 20:ssa 30 minuutin osassa vuosina 1981 ja 1982.
Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löydy lainattavaa aineistoa tällä nimellä.
Wikipediasta hakusanalla Maata etsimässä löytyi seuraava tieto: "Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[1], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata".
Katso lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4
http://en.wikipedia...
Ilman kirjastokorttisi numeroa en valitettavasti pääse tutkimaan, näkyykö laina vielä asiakastiedoissasi. Tällaisissa tapauksissa onkin aina parasta ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jossa on asioinut. Kaikkien Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kummikarhuja ei ole ilmeisesti julkaistu kokonaan yhdessä paketissa, vaan vain kaudet 1-3 Yhdysvalloissa ja Australiassa jaksot 2. kauden jaksosta 19 eteenpäin aina 6. kauden loppuun asti yhdeksässä osassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disney%27s_Adventures_of_the_Gummi_Bears#…
Halutessasi varmempaa tietoa voit ottaa yhteyttä The Walt Disney Companyyn, jonka asianmukaiset yhteystiedot löydät täältä:
https://www.thewaltdisneycompany.com/contact-us/
Alla linkit Kyyti-kirjastojen tietoihin nuottijulkaisuista, joissa nämä kappaleet ovat:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=mesta…
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Slipp…
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Toimeentulotuki perustuu lakiin "Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412". Laissa on määritelty perustulon laskentakaava. Nelihenkisen perheen toimeentulotuki riippuu esimerkiksi lapsien iästä ja muista tapauskohtaisista tekijöistä.
Laki toimeentulotuesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://finna.fi
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Uusin Harry Potter (Harry Potter and the Half-Blood Prince)ilmestyy 16.7.2005. Harry Potterista löytyy paljon sivuja netistä. Tarkimmat tiedot saat kirjailijan omilta sivuilta: http://www.jkrowling.com/.
Uusimmasta kirjasta kerrotaan myös suomenkielisillä fanisivuilla: http://hpfanit.nocrew.org/. Suomalaisen kustantajan Tammen sivuilta löytyy tietoa Potterista: http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html. Kirjan hankkimista kirjaston kokoelmiin voit seurata kirjaston hakupalvelusta: http://webkirjasto.htk.fi/.
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Kirja on vain Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa. Kirjan luettelointitiedoista ei selviä, onko se sarjakuva-albumi vai muun tyyppinen lastenkirja. Kansallikirjastosta kerrottiin, että kirjan voi tutustumista varten varata, ja että siitä voi tarvitessaan saada palvelukopioita, mutta kotilainaan tätä ilmeisesti ainoaa kappaletta ei saa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
Vankkuri-kauppa-autot viime vuodet omistanut yritys ei tosiaan ole enää toiminnassa, eivätkä nämä kauppa-autot enää kierrä. Autojen omistajasta ei ole tietoa, joten asiaa ei voitu selvittää.
