Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
Laulusta ei ole julkaistu nuotinnosta. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuehdotelmia:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3272603
https://chordu.com/chords-tabs-kaija-koo-syd%C3%A4n-v%C3%A4h%C3%A4n-kal…
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2001) on muutaman sivun esittely Mika Wickströmistä. Lisätietoa kirjailijasta löydät myös netistä esimerkiksi sivuilta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstrommika.shtml
http://www.ouka.fi/kirjasto/mika.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/378E02DD958A5B00C2256A9C004…
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa noudattavat yhteisiä käyttösääntöjä, joista päättää ns. HelMet -ryhmä. Käyttösääntöjen mukaan
lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saa esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa 15 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada kirjastokortti todistamalla henkilöllisyytensä esim. kuvattomalla Kela-kortilla. Ikäraja ei ole siten lakisääteinen, vaan kirjastolaitoksen itse sopima. Ohessa ote HelMet -kirjastojen käyttösäännöistä http://www.lib.hel.fi.
Silmäys Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginkirjastojen käyttösääntöihin osoittaa kirjastolaitosten edellyttävän
15 vuoden ikärajaa kirjastokortin saamiseksi http://www.kirjastot...
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Ehkä se teoriassa olisi mahdollista mutta kun meillä kaikki tulostuu yhdelle tulostimelle ja tähän tulostimeen on yhteydessä toistakymmentä tietokonetta niin järkevin ratkaisu on että tulostat A4:a jotka sitten kopioit A3:ksi.
Aika vähän tietoa aiheesta piknik löytyi tietokannoista, mainitsemiesi kahden teoksen lisäksi. Huviretkien (ja Helsingin) historiasta kuitenkin on kirjassa Pique-nique--eväsretki Helsingin historiaan , 2000. Helsingin kaupunginmuseo. Narinkka.
Aikakauslehdissä on sesongista riippuen runsaastikin artikkeleita piknikeistä ja eväsretkistä, mutta niitä ei näköjään paljoakaan indeksoida tietokantoihin (ALEKSI, ARTO). Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyivät:
Piknik vuokkojen aikaan, lehdessä Koti ja keittiö 5/2000
Kuvaja, Aira: Ruoka maistuu retkellä - herkut viimeistelevät piknik-eväät, lehdessä Lapsemme - Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2000, s. 34-35
Keski-Korpela, Eija: Eväsretkelle omenapuiden alle lehdessä Kotipuutarha 6/...
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
Helmet kirjastoista löytyy 236 tanskankielistä kaunokirjallista teosta (sekä aikuisille että lapsille)
haussa hakusana korvataan * merkillä, rajataan aineisto kirjoihin ja kieli tanskaan. Edelleen voi rajata hakua kaunokirjallisuuteen. jolloin oppikirjat karsiutuvat joukosta. Helmet hakutulos
Finna-haku löytää tanskankielisiä kirjoja myös muista kuin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Finna-hakutulos.
Pohjoimaisesta kirjastosta (Nordisk Kulturkontakt) Helsingistä löytyy jo enemmän kirjoja. Kaikkiaan 1604 kpl tanskankielista kirjaa. Hakutulos.
Hokin Facebook sivuilla on päivitys 29.9. klo 15:19"
Etsinnässä maalilaulu Hokille
Kajaanin Hokki kaipailee uutta menevää maalilaulua, ja kappaleen löytämiseen tarvittaisiin hieman apuja. Kommentoi siis alle ehdotuksesi uudeksi maalilauluksi, jonka tahdissa kelpaa tuulettaa!
Arvovaltainen raati valikoi ehdotuksista muutaman vaihtoehdon, joista pelaajat saavat tehdä lopullisen päätöksen.
Kiitoksena avusta arvomme maalilauluehdotusten jättäneiden kesken kahden klubilipun paketin 6.11.2023 pelattavaan otteluun Hokki-KeuPa HT.
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3.10. asti. " Linkki sivustolle
Sivulta ei löydy uudempaa mainintaa maalilaulusta, joten äänestys lienee vielä kesken.
Julkaisutiedot: PÄIHTYKÄÄPariisin ikävä (Le spleen de Paris), sivu 90Baudelaire, Charles (suom. Kirstinä, Väinö & Kostamo, Eila)Hämeenlinna : Karisto, 1982 Tekijänoikeussyistä saat kopion runon suomennoksesta sähköpostiisi.
Ensin muutamia kirjailijaluetteloita, jotka löytyvät Internetistä:
http://www.ouka.fi/kirjasto/itsen.htm
( Otsikko: Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta)
http://www.ouka.fi/kirjasto/lastetu.htm
(Otsikko: Kirjoja ja kirjailijoita Oulusta lapsille ja nuorille)
http://www.rovaniemi:fi/taide/kirjasto/kirjail/alku.htm
(Otsikko: Tervetuloa Lapin kirjailijasivuille)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist:htm
(Otsikko: Tornionlaakson kirjailijoita)
http://www.kajaani.fi/kirjasto/Semi100v/lista.htm
(Otsikko: Kajaanin seminaarin kasvatit kirjailijoina)
Pohjoisista naiskirjailijoista tutkimuksia:
JÄISET laakerit ; artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista. Toim. Sinikka Tuohimaa...
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt mainintaa, että novelli perustuisi tositapahtumiin. Kirjallisuudessa yleinen tehokeino on esittää kuvitteellinen kertomus muka oikeana asiakirjana. Näin on esimerkiksi kauhukirjailija H. P. Lovecraftin useissa tarinoissa. Osoitteesta http://www.carayol.org/images/PDF/conference_csath.pdf löytyvässä Martin Carayolin artikkelissa ”Poetics of torture: the case of Géza Csáth” novellia analysoidaan kaunokirjallisuutena.
Toisaalta toki kirjailija saattaa hyödyntää tarinoitaan elävässä elämässä kohtaamistaan asioista, jolloin niissä saattaa olla jotakin todellista, vaikka tarina kokonaisuudessaan olisi fiktiivinen. Kirjailijaa koskeva artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia....
Miltähän sivustolta olet yrittänyt turhaan etsiä tietoja Kaupunkiverstaasta? Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä paljon muuta tietoa jokaisesta kirjastosta löydät osoitteesta www.helmet.fi.
Kaupunkiverstaan tiedot ovat siis tässä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaupunkiverstaan tarkemmat yhteystidot löytyvät em. sivulta napsauttamalla linkkiä "Yhteystiedot":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Aukioloajat löytyvät linkistä "Aukioloajat":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Aukiol…
Linkistä "Palvelut" löytyy tietoa siitä, mitä kaikkea Kaupunkiverstaalla on tarjolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/...
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen listan. Monissa teoksissa käsitellään nimenomaan muotokuvamaalausta, mutta on joukossa joku maisemamaalaustakin käsittelevä:
Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi
Francois-Regis Bastide: Valo ja ruoska
Albert Camus: Jonas eli taiteilija työssä (novelli kokoelmassa Maanpako ja valtakunta)
Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru
Tracy Chevalier: Neito ja yksisarvinen
Sarah Dunant: Venuksen syntymä
Torgny Lindgren: Oikea maisema (novellikokoelma, niminovellissa Ruotsin prinssi Eugen maalaa maisemataulua)
W. Somerset Maugham: Kuu ja kupariraha (Paul Gauguinista kertova elämäkertaromaani)
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Sirpa Mäkelä: Henriette ja vallan varjot
Arturo Perez-Reverte :...
