Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi."
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Adrian Gilbertin teosta Sniper ei ole suomennettu. Vasili Zaitsevin roolihahmo on pääosassa Jean-Jacques Annaudin ohjaamassa Stalingradin taisteluista elokuvassa Enemy at the Gates (Vihollinen porteilla 2001), joka perustuu William Craigin kirjaan Enemy at the Gates : the battle for Stalingrad ja Derek Lambertin teokseen Vendetta (ei ole suomennettu). Internet-lähteiden mukaan Zaitsevista kerrotaan Anthony Beevorin suomennetussa teoksessa Stalingrad (2000). Muita suomennettuja Stalingradin taisteluista kertovia kirjoja ovat mm.
Tsuikov, Vasili : Tien alku - Stalingrad. 1964
Schröter, Heinz : Viimeiseen patruunaan. 1961.
Plivier, Theodor : Stalingrad : romaani. 1053.
Tosin ei ole tiedossa missä määrin näissä Vasili Zaitsevia käsitellään. Em...
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Internetistä löytyy joitakin kalentereita, suomalaisista Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteri osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Muita kalentereita löydät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkiluettelosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/ref.htm#aika
Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Jos tämä kirja on joskus ollut Vaski-kirjaston kokoelmissa, se on todennäköisemmin poistettu loppuunkuluneena kuin varsinaisesti sensuroitu. Englanninkielinen teos näyttäisi olevan Lastu-kirjastossa, Lahden pääkirjaston varastokokoelmassa. Sen saanee tilattua kaukolainana haluamaansa kirjastoon.
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Kirjat: Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojenhintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon. Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, Helmetissä uusimmat ovat vuodelta 2010 Vanhan kirjallisuuden hintaopas. I osa | Helmet-kirjastot | helmet.fi ja Vanhan kirjallisuuden hintaopas. II osa | Helmet-kirjastot | helmet.fi Paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin/. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Tällaisia kirjoja voisivat olla esim. Junilan Kotirintaman aseveljeyttä, Alakulppin Lapin ilmailuhistoria 1, Parikan Ystävästä viholliseksi ja Tikkasen Kohtaloita sodissamme. Lisäksi jatkosodan historiaa käsittelevissä kirjoissa varmasti puhutaan tästä aiheesta (yleisissä kirjastoissa luokka 92.73).
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...
Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Myöskään kirjastojen luetteloissa ei tuolle israelilaisella kansansävelmälle löydy nimeä, niin kuin kansansävelmien kohdalla usein on. Virsi kulkee myös nimellä Profeetta Miikan rauhanvirsi, myös sen tiedoissa sävelmä on merkitty israelilaiseksi kansansävelmäksi. Sama sävel on myös toisessa virressä (814).
Virsikirjan tiedot olittekin jo tukinut, https://virsikirja.fi/virsi-515-nouskaamme-vuorelle-korkeimmalle/
Kansallisdiskografian kuvailu, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Fono.fi, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=nouskaamme+vuorelle+ko…
