Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
Hei,
kyseessä on todennäköisesti Omakotisäätiön lastenkoti Orpola. Säätiö on Metodistikirkon perustama, jonka toimintaan kuului orpokoti jo vuodesta 1911 alkaen. Orpokoti toimi alkuaikoina Viipurissa, mutta sodan vuoksi se evakuoitiin ensin lyhyesti Jämsään ja 1940 Lappeenrantaan Raastuvankatu 30:een. Tieto selviää säätiön historiikista, mutta lastenkotitoiminnan päättymisestä ei teoksessa selkeästi mainita. Jos asia kiinnostaa, suosittelen ottamaan yhteyden Omakotisäätiöön.
Lähde: https://www.omakotisaatio.fi/materials/555b5855-62f4-4f6a-a7c5-5e290fe0…
Lempikirjasi voisi olla joku näistä Jan Lööfin lastenkirjoista:
- Vaarini on merirosvo: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=951313329X&qtype=b
- Romu-Roopen höyrylaiva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513037096
- Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi:https://www.bookcrossing.com/journal/14438794?
Kirjat ovat ilmestyneet suomeksi 1970-luvulla, mutta niistä on myös uudemmat painokset. Sekä vanhoja että uusia painoksia saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28jan%20l%C3%B6%C3%B6f%29%20%28vaarini%20%7C%20raitapukuinen%20%7C%20romu-roope%29%20f%3A1%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Näyttelijä Matti Tuominen työskenteli vuodesta 1975 Helsingin kaupunginteatterissa. Syksyllä 1992 hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin. Siellä hänen ensimmäinen työnsä oli Pastori Jussilainen -näytelmän nimirooli.
Helsingin sanomat 8.3.1992.
Tuominen työskenteli kiinnitysten ohessa myös freelancer-näyttelijänä 1990-luvun alussa. Hän vieraili teattereissa eri puolilla Suomea, teki juontokeikkoja ja telvisiorooleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Tuominen
Tarkoitatko ehkä Suora Lähetys -yhtyeen kappaletta "Kosto on kuollut"? Samuli Edelmann ei ole mukana tämän kappaleen videolla eikä äänitteellä. Kappaleen ovat säveltäneet Timi Järvivuori, Tuure Kilpeläinen, Mertsi Lindgren ja Matti Pitkänen. Sen on sanoittanut Tuure Kilpeläinen. Kappale sisältyy cd-levylle "Saman taivaan alla" (Saman Taivaan Alla, [2015]) ja cd-levylle Suora Lähetys: "Tumma kaiho" (Warner Music Finland, 2016). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Suora Lähetys: Kosto on kuollut YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ReqCg7lTtVoKosto on kuollut (sanat):https://lyricstranslate.com/en/suora-lahetys-kosto-kuollut-lyrics.html
Tietoa nykyajan oikeistoliikkeistä ja äärioikeistosta löytyy mm. seuraavista suomenkielisistä julkaisuista:
Andersson, Timo: Isänmaallisuudesta äärioikeistoon. 1995.
Kansakunnat murroksessa : globalisoitumisen ja äärioikeistolaistumisen haasteet. 1995.
Integration contra Nationalismus : käsikirja aikuiskouluttajille. 1997. (mm. äärioikeisto, uusi oikeisto)
Perho, Sini: Skineyden äärellä : tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. 2000.
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä : rasismin aatehistoriaa. 2.p. 1999.
Sipola, Simo: Uusi oikeisto. Ydin 1993, nro 5, s. 22-25 (lehtiartikkeli Suomen uusoikeistopuolueista)
Jokisalo, Jouko: Uhkaako uusfasismi : Länsi-Euroopan äärioikeisto uusliberalismin ja sosiaalisen...
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta ja/tai sen kirjoittajasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
Varauksia voi tehdä 20 kappaletta. Kyllä varauksen teon pitäisi näinollen onnistua. Teosta on olemassa kasettina ja tavallisena kirjana pariakin eri painosta.
Komisario Maigret'sta kertovat dekkarit kuuluvat tietääkseni kaikki sarjaan Komisario Maigret'n tutkimuksia. Ensimmäiset suomennokset ovat vuodelta 1953 ja löytämäsi DekkariNetti -sivuston tietojen mukaan suomennoksia on yhteensä 73. Sarjaa on alusta asti kustantanut Otava. Useista sarjan kirjoista on otettu uusia painoksia edellisten painosten tultua loppuunmyydyiksi. Eri painoksissa on usein erilaiset kannet. Mainitsemasi kansikuva on kyseisen kirjan 3. painos vuodelta 1970. Jos etsit nimenomaan kirjoja, joissa on samanlainen/samantyylinen kansi, niin pitäisi saada käsiinsä kaikki samoihin aikoihin, 60- ja 70-luvuilla julkaistut painokset. Muuten on mahdoton sanoa kuinka monta sarjan kirjaa on julkaistu juuri tämänlaisella kannella....
Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Käsittelyssä-tila tarkoittaa:
- uuden aineiston kohdalla, että aineisto on hankinnassa luetteloitavana ja tulossa kirjastoon lähitulevaisuudessa
- vanhemman aineiston kohdalla useimmiten, että aineisto on korjattavana.
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
