Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle....
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Perukirjat säilytetään nykyään Verohallinnossa sähköisesti, mutta ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat säilytetään käräjäoikeuksissa tai maakunta-arkistossa, mikäli käräjäoikeus on siirtänyt arkistonsa sinne. Säilytyspaikka on vainajan viimeisen kotikunnan mukainen käräjäoikeus. 1980-luvulla laadittua perukirjaa voi siis kysyä käräjäoikeudesta. Perukirja ja sen liitteet ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Niistä voidaan kuitenkin antaa jäljennöksiä mm. henkilölle, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Jäljennös perukirjasta, tilauslomake (3627) - vero.fi
Voinko pyytää perukirjan kopiota Verohallinnosta? - vero.fi
Käräjäoikeudet - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Syksyllä". Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Graalin malja (1926). Lisäksi se sisältyy ainakin kokoomateoksiin Valitut runot sekä Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 .
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua. Runo alkaa sanoilla "Oli suuren-suuressa metsässä talo suuri suurien karhujen". Runossa on myös säkeistö: "Marjatta, pikku piikanen, älä lähde yksin metsään lain!" Näin äiti lausui varoittaen. Mutta Marjatta lähti.vain.
Runo kokonaisuudessaan löytyy ainakin Martti Haavion kirjasta Iloinen lorukirja (1984).
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Saksassa Hannele on tyypillinen Johannan kutsumanimi. Nimi kuuluu siis Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään. Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, jonka merkitys on 'Jahve on armollinen'. Tämän ikivanha rinnakkaisnimi on foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen'.
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "...
Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:
"Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce
Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa...
Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme.
Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä...
