Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Valitettavasti en löytänyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta Bulgakovin teoksista suomeksi/englanniksi mitään suoranaisesti Zhurdeniin viittaavaa.
Tosin internetin kautta selvisi, että näytelmästä on olemassa englanninkielinen versio, tosin useammalla nimellä: esim. "Crazy Zhurden", "The half-witted Jourdain".
Etsin teosta useista kotimaisista (mm. Linda, Manda) sekä ulkomaisista (OCLC WorldCat, British Library) tietokannoista. British Libraryn kokoelmista löytyi seuraavanlainen versio:
Poloumnyĭ Zhurden = The half-witted Jourdain : Mol'eriana / M. Bulgakov. Letchworth : Prideaux Press, 1978. ( Russian titles for the specialist, ISSN 0305-3741 ; no.122)
Tosin tämän kirjan tiedoissa oli huomautus: "Russian...
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Euroopan kuninkaallisista löytyy Esko Korkeamäen toimittama kirja Euroopan monarkit ( Kirjastopalvelu, 2004). Kirjasta selviää Euroopan kuninkaallisten sekä Venäjän tsaarien historia. Japanin ja Kiinan keisarien historiaa löytyy esim. kirjassa Japanin kulttuuri, toimittanut Olavi K. Fält ja Kiinasta mm. kirjoissa Kiehtova Kiina, toimittanut Edward L. Shaughnessy ( Gummerus, 2006) sekä Tauno-Olavi Huotarin: kirjassa Kiinan kulttuuri ( Otava, 1990)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1688438__Seuroopan%20monar…
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/...
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. ...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930).
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
https://finna.fi/Record/vanamo.8188?sid=2908170562
Varausta ei voi lukita, jos kyseistä teosta on jossakin kirjastossa hyllyssä tai jos varaus on jo matkalla noutokirjastoon. Myöskään odottavaa varausta ei voi lukita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
