Janakkalan kunnankirjasto ei valitettavasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Saat korttiin salasanan kirjastosta, joten sinun pitäisi käydä siellä, jos haluat salasanan. Mukaan kannattaa varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Janakkalan pääkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…. Tervekosken kirjaston tiedot ovat osoitteessa http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/tervakosken_…. Kun olet saanut salasanan, omien lainojen uusiminen onnistuu osoitteessa http://janakkala.kirjas.to.
Nuotit kysymäänne traditionaaliin kappaleeseen löytyvät monista laulukirjoista, mm. seuraavista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Molempia kirjoja on saatavissa tai varattavissa kaikkien HelMet-kirjastojen toimipisteiden kautta.
Arvo Valtonilta löytyy suomennettuna Pieni unikirja, 1978 sekä teoksesta Unt Matti, Valton Arvo, Enn Vetemaa: Suomen lahden takaa, 1968 Valtonilta novellit Karuselli, Sillit, Silmukka ja Vihreäreppuinen mies. Mainitsemaasi teosta ei suomennettuna löytynyt.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat Valtonin kirjat voit katsoa aineistotietokannastamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Viittaat varmaankin korimalliin, jossa asuntoauton sisätila ulottuu ohjaamon yläpuolelle. Tällaisia asuntoautoja kutsutaan alkovimallisiksi. Alkovissa on tyypillisesti nukkumatilaa, mutta se voi olla tarkoitettu myös tavaran säilytykseen. Etuna on muun tilan vapautuminen oleskelukäyttöön, haittana suurempi ilmanvastus.
Tietoa asuntoautojen korimalleista löytyy esim. Liikkuvakoti.fi-sivustolta: https://liikkuvakoti.fi/matkailuautojen-korimallit/.
Ilmeisesti Seurakunnan toimisto on auki vain torstaisin, koska sivustolla on seuraavat tiedot:
Seurakunnan virastot palvelevat torstaisin klo 9 - 12.30.
Toivomme että kirkkoherranvirastoon liittyvät asiat (esimerkiksi hautausten ja muiden toimitusten varaukset) hoidettaisiin ensijaisesti puhelimen tai sähköpostin avulla.
Tavoitat meidät puhelimitse maanantaista torstaihin klo 9 - 12.30:
Khranvirasto 02 414 1400 karvian.seurakunta@evl.fi
Taloustoimisto 0400 869058 karvian.seurakunta@evl.fi
https://www.karvianseurakunta.fi/
Voi olla, että sähköpostiinkin vastataan siksi viiveellä.
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin runo Katoavat kaukaiset päivät (Kaovad, kaovad mu plikaee kauked pãevad, 1965). Runon on suomentanut Brita Polttila ja sen voi lukea Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (toim. Pirkko Huurto, 1994).https://joki.finna.fi/Record/tiekko.873173?sid=4731119545
Tietoja kirjastoissa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä löytyy Kirjastot.fi -sivuilta. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastojarjestelmat.aspx on haku, jolla voit hakea tietoa kirjaston, kunnan, kirjastojärjestelmän tai maakuntakirjastoalueen mukaan. Linkit eri kirjastojärjestelmien kotisivuille löytyvät linkistä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat .
Uusinta tietoa saat varmimmin kunkin järjestelmäntuottajan sivuilta ja/tai yhteyshenkilöiltä.
Jarmo Saartin toimittama julkaisu Kirjastojärjestelmän hankkijan opas on vuodelta 2002, joten se lienee jo tiedoiltaan osittain vanhentunut. Tilastotietoja yleisistä kirjastoista löytyy opetusministeriöstä: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/...
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainoastaan teos Madrick, Jeff: Yritysvaltaus liikemaailman painajainen (1988), joka pääasiallisesti käsittelee yritysvaltausta. "Yritysjärjestelyt" ja "yrityskaupat"-asiasanat antavat myös viitteitä, jotka ehkä sivuavat aihetta.
Sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston tietokannoissa on kuitenkin useampia ja uudempia teoksia yritysvaltauksesta.
Verkosta saat myös useita viitteitä ylestietokannoista hakusanoilla "takeover", "yritysvaltaus", "yrityskaappaus" ja "nurkanvaltaus".
Pääkirjaston käsikirjastossa, 2.krs, voit selata artikkeliviitetietokantoja. Aleksi-tietokannasta tuli usempia viitteitä eri aikakauslehtiin, kuten esimerkiksi Talouselämään ja Lakimieheen.
Helsingin kaupunginkirjastossa palautus ei ole lainaajakohtainen, joten eri henkilön kortilla lainatut kirjat voivat tulla samalle palautuskuitille. Näin voi käydä, jos edellinen palauttaja ei ole painanut palautusautomaatista Lopeta-kohtaa palautuksen jälkeen. Palautettujen kirjojen lista tyhjenee jonkin ajan kuluttua, mutta jos seuraava palauttaja aloittaa sitä ennen palauttamisen, hän voi saada tosiaan edellisen palauttajan kirjat kuitilleen.
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa...
Kyseinen kirja kuuluu Pasilan kirjavaraston kokoelmaan. Saat yhteyden kirjavarastoon puhelimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä itse varaston henkilokuntaan ja asia on kiireellinen.
Kirjavarasto palvelee maanantai - torstai 10 - 20
perjantai 10-18 ja lauantai 10-16
Yhteystiedot:
Puh. (09)31085230
kirjavarasto@hel.fi
Helmet-kirjavarasto | Helmet
Valitettavasti tilanne on se, että käytyäni läpi kaikki Celanin teosten suomennokset sekä antologiat, joissa luetteloidemme mukaan on Celanin runoja, ei tätä runoa löytynyt. En löytänyt sitä myöskään ruotsin kielellä. Ruotsinnoksista on vielä tarkastamatta Det sena verket, joka oli lainassa ja jonka saan käsiini vasta, kun se palautetaan. Runo löytyy verkosta saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, Lob der Ferne (Eloge du lointain), https://poetrysociety.org/assets/homepage/Paul-Celan.pdf ja lisäksi italiaksi ja portugaliksi, https://lyricstranslate.com/en/lob-der-ferne-praise-distance.html
Se on julkaistu alunperin teoksessa "Der Sand aus den Urnen”. Tuota kokoelmaa ei ole suomennettu.
Ehdotan, että kysytte vielä...
