Valitettavasti tämä ei ole mahdollista. Helmet-kirjastokortin saa vain käymällä paikan päällä missä tahansa Helmet-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Tästä laulusta ("Tanssikaa, laulakaa") löysin vain Matti Lehtisen Yleisradiolle tekemän kantanauhatallenteen, joka on vielä tällä hetkellä kuunneltavissa Yle Areenassa ohjelmassa "Faunin iltapäivä", jonka lähetyspäivä oli 28.01.2025. Ohjelma poistuu Areenasta 27.02.2025. Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei ole nimetty.Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen...
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Kansalliskirjastosta. Voit käydä siellä lukemassa vuosikertaa mikrofilmiltä ja ottaa tarvittaessa filmiltä myös kopioita. Kopiot ovat maksullisia. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Lehti löytyy mikrofilmattuna myös Mikkelin pääkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Valtiollisissa menoissa käytetään virallista kieltä tai kieliä. Jos joku ei niitä ymmärrä, on hänen omalla vastuullaan hankkia käännös tai tulkki. Luonnollisesti tilanne on toinen, jos kysymyksessä on esimerkiksi valtiovierailu, jollaisen yhteydessä ainakin pääosa asiakirjoista julkaistaan molempien maitten virallisellä kielellä. Toisaalta jos joku pitää spontaanin puheen, ei siitä voi olla etukäteen käännöstä, vaan sellainen tehdään tarpeen mukaan.
Heikki Poroila
OverDriven kirja on epub-tiedosto, jonka sivunumerointi vaihtelee esim. käytetyn tekstikoon mukaan, jos sitä on ilmoitettu ollenkaan. Monessa OverDriven kirjassa on käytössä vain prosenttimäärä luetusta määrästä. Painetun kirjan sivunumerointia siitä ei löydy. Painetun kirjankin sivunumerointi vaihtelee painosten välillä, joten viitteissä tavallisesti ilmoitetaan myös mistä painoksesta tieto on otettu.
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Saksalainen sitaattisanakirja kertoo, että lause on saksalaisen runoilijan Johann Gottfried Seumen (1763 – 1810) runosta Die Gesänge (1804). Seume on kuitenkin ilmeisesti kirjoittanut runon kansanlaulua mukaellen.
Seumen runossa ensimmäinen säe kuuluu:
”Wo man singet, lass dich ruhig nieder,
Ohne Furcht, was man im Lande glaubt;
Wo man singet, wird kein Mensch beraubt;
Bösewichter haben keine Lieder.“
Goethen kynästä lause ei ole. Sitaatti on levinnyt saksankielisissä maissa eri muodoissa.
Seumen runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/dudenzitateundau0000unse/page/516/mode/2up?q=seume
http://www.zeno.org/Literatur/M/Seume,+Johann+Gottfried/Gedichte/Gedichte/Die+Ges%C3%A4nge
Kyseessä on varmaankin tšekkiläisen Bohumil Hrabalin teos Liian meluisa yksinäisyys (Prílis hlucná samota, suom. Eero Balk, 2006).Voit lukea kuvauken teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta :https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_78Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1886394?sid=5073490140
Viime vuonna ilmestyi Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos", joka voisi olla juuri etsimäsi kirja.
Pessi Levanto on puolestaan tehnyt "Taivaalliset tarinat, Sika myyttien maailmassa"- nimisen cd:n, jonka lauluissa Julia Vuoren Helsingin Sanomien Nyt-liitteestäkin tuttu sarjakuvahahmo Sika tutustuu antiikin myyttikertomuksiin. Levyn mukana tulee myös pieni tekstivihkonen, jossa laulun sanojen lisäksi kerrotaan myyteistä, joihin laulut pohjautuvat. Tämä voisi myös olla sopiva/kiinnostava.
Kumpiakin on lainattavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa yhteisestä tietokannastamme http://www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy aineistoa näin erityiseen tiedontarpeeseen. Ehdottaisinkin sinua kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Helka-tietokannasta ( http://finna.fi ) löytyivät alla olevat teokset. Kirjat kuuluvat Viikin tiedekirjaston kokoelmiin.
Swindler, Daris R.: An atlas of primate gross anatomy : Baboon, chimpanzee, and man (Seattle & London : University, 1973) (ei lainattavissa)
Raven, Henry Cushier: The anatomy of the gorilla : the Henry Cushier Raven memorial volume (Columbia University Press, 1950)
Viikin tiedekirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Yliopiston kirjaton lisäksi kannattaa tiedustella asiasta Eläinmuseon kirjastosta:...
