E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Yhdysmerkin edessä (tai jälkeen) käytetään välilyöntiä, jos yhdyssanan osana on sanaliitto, kuten esimerkissä Maailma kylässä -tapahtuma. Siten talonkorjauskustannustenarviointi-projekti ei välilyöntiä kaipaa - eikä ehkä genetiiviäkään: talonkorjauskustannusarviointi-projekti. Vai menisiköhän selkeiten sanaliiton ja välilyönnin avulla: talonkorjauskustannusten arviointi -projekti?
Kielitoimiston ohjepankki, Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa: avaimet käteen -sopimus.
Laivan pääisäntä (ship owner) on laivan omistaja, jolla on vastuu laivan toiminnasta ja sen hallinnosta. Pääisäntä on yleensä laivanisännistöyhtiön edustaja. Katso esim. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/674 , luku 5 ja pykälä 6. Esimerkkinä 1800-luvulta (https://majakka.rmm.fi/rauman-alusrekisteri/pyhamaatar-1891/) kuunarilaiva Pyhämaattaren pääisäntä oli John Nurminen, joka oli laivan omistaja ja laivayhtiön pääosakas.
Suomessa Internetin käyttäjiä (= jossain käyttäneet) oli vuoden 2002 lopulla seuraavasti:
- miehet 58% - n. 1,47 milj. miestä
- naiset 57% - n. 1,52 milj. naista
- kaikki 58% - n. 2,99 milj. henkilöä
Aktiivisimmat käyttäjät löytyvät 15-49 vuotiaiden joukosta.
Kaksi hyvää painettua lähdettä:
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen / Juha Nurmela, Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2003. - (Katsauksia 2003/3)
Suuri muutto tietoyhteiskuntaan / Juha Nurmela, Lea Parjo ja Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2002. - (Katsauksia 2002/4).
Nettiosoite, josta myös löytyy tietoa:
- http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html
Emme toimita asiakkaille myyntiin heidän haluamiaan kirjoja. Voimme ainoastaan tarkistaa, jos asiakkaan haluama teos tai teokset on saatavilla lainaan joko pääkaupunkiseudun muista kirjastoista tai kaukolainana muualta.
Humoristisia sotakirjoja voit hakea Kuopion verkkokirjasto Sallista esimerkiksi sanahaun kautta. Valitse asiasanoiksi ”sotakirjallisuus JA huumori”, jolloin saat hakutulokseksi toistakymmentä teosta. Esimerkiksi Armas J. Pulla, Lasse Lehtinen ja Bengt Pohjanen ovat kirjoittaneet muutamia koomisia sotakirjoja.
Kuopion kaupunginkirjaston verkkopalvelun löydät osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Muita humoristisia sotakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia
Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Veikko Huovinen: Rauhanpiippu
Joni Skiftesvik: Likinäköinen adjutantti
Jorma Kurvinen: Korpraali Korhosen joulupöytä
Huumoria esiintyy toki useissa muissakin sotakirjoissa. Teoksessa...
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
Honkkeli hirvenvasa -teos löytyy muutaman kirjaston kokoelmista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Honkkeli+hirvenvasa&type=AllFields. Alkukielelle kirjaa löytyy myös: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%84lgen+Trampe&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20.
Käytännöllisin vaihtoehto kirjan lainaamiseen lienee kaukolaina. Voit kysyä kirjastosulun jälkeen omasta lähikirjastostasi lisää kaukolainamahdollisuuksista.
Hei,
Valitettavasti kotiin lainattavia digitointilaitteita ei Helmet-kirjastoissa ole. Kaikki Helmet-kirjastojen digitointilaitteet ovat kirjaston tiloissa käytettäviä. Listan tiloista löydät Varaamo-palvelun kautta.
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ainoastaan uudessa Arabianrannan kirjastossa on toistaiseksi WLAN-mahdollisuus http://www.aralis.fi/
Hämeentie 135 A
P. 310 85056.
Lisätietoja http://www.helsinkivirtualvillage.fi
Raymond Queneau kertoo kirjassaan Tyyliharjoituksia 99 kertaa saman tarinan. Olisiko etsimänne kirja se? Toinen vaihtoehto saattaisi olla venäläinen salanimi Ilf, Ilja & Petrov, Jevg. Kaksitoista tuolia. Romaanikronikka jossa metsästetään anopin kadonneita tuoleja. Ei tavallaan samaa tarinaa moneen kertaan, mutta tuoli olisi eräänlaisessa pääosassa.
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
Helsingin kirjastoihin on juuri saapunut kirja Leirintäalueet ja lomakylät 1999. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokannasta http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
