Ainakaan seuraavilta sivuilta ei löydy hakutuloksia, joten todennäköisesti Michaela Wissenin Lacuna-kappaletta ei ole julkaistu nuottina:
https://sheetmusicplus.com
https://musicnotes.com
https://finna.fi (suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelu)
https://libris.kb.se/ (Kungliga biblioteket)
https://www.loc.gov/notated-music/ (Library of Congress)
On olemassa koneellisia nuotinnosohjelmia (sekä maksullisia että ilmaisia) joita voisi kokeilla oman nuotinnoksen tueksi, tässä muutamia esimerkkejä:
https://scorecloud.com/
https://melodyscanner.com/
https://www.lunaverus.com/
Tällaisen nuotinnoksen valmistaminen ilman säveltäjän lupaa on sallittu vain omaan yksityiskäyttöön...
Tikkurilan kirjastossa on vironkielisiä kirjoja lainattavissa. Jos et löydä, kysy henkilökunnalta. Vironkielistä kirjallisuutta löydät myös esimerkiksi Malmilta, Pasilasta ja Oodista sekä Myyrmäestä.
Helmet-linkki : Vironkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta Tikkurilassa.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa. Säkeen loput ovat aika erikoiset ajatellen hautajaisia, joten surua käsittelevistä runokirjoista sitä ei löydy.
Löydät luotettavaa tietoa eläimistä esimerkiksi seuraavilta sivuilta:Suomen Lajitietokeskus (Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.)LuontoPortti (Luontoportista löytyy kattavat lajitiedot huippukuvaajien valokuvilla kuvitettuna ja oivat tunnistustyökalut lajien tunnistamiseen. Voit myös kuunnella lintujen ääniä. Lajeja voit selata ja hakea monin eri tavoin, esimerkiksi nimen, suvun tai heimon mukaan. )Eläinlajit – WWF Suomi (WWF sivuilla pääset tutustumaan eri uhanalaisiin eläinlajeihin.)
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjailija Anna Heinämaasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia nykykertojia 2. Kirjan saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi. Helsingin kaupunginkirjastoissa on myös käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy lisää viitteita kirjailijasta.
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Porin kaupunginkirjastossa on Merja Mäkisalon kirja Me ollaan sankareita elämän...: elämäntarina-ajattelu vanhustyössä, joka käsittelee aihetta.
Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viite Marja Saarenheimon artikkelista Elämä edessä, takana ja tässä : elämänkaaren ja ajan näkökulma dementiaan, joka on ilmestyntyt Dementiauutisten numerossa 2/2001. Porin kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä lehteä.
Rauman kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.rauma.fi/kirjasto/Default.htm.
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 81 viittaa lantion ja alaraajain vikoihin, vammoihin ja sairauksiin. 81c:n tarkempi merkitys on "Jalkaterän viat, jotka haittaavat kävelyä (Pes planum, valgus, varus, equinus, calcaneus, excavatus, hallus valgus).
Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana -teoksessa kerrotaan sodan jälkeisistä asevelvollisuusajan muutoksista seuraavaa:
"Kun Pariisin rauhansopimuksen enimmäisvahvuuksia ei haluttu missään vaiheessa ylittää ja kun lisäksi pyrittiin säästämään valtion menoja, säädettiin vuosina 1946-1948 kolme lakia asevelvollisille annettavasta erikoislomasta. Vuoden 1946 aikana pidettiin palveluksessa enintään 18000 varusmiestä kerrallaan ja 350-440 päivän palvleusajasta myönnettiin lomaa...
Muiden muassa Helmet-kirjastolla on kattava kokoelma erilaisia nettipalveluita, kuten äänikirjoja, kieli- ja musiikkikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, musiikkia ja vaikkapa matkoilla luettavia e-kirjoja. Että matkaviihdykettä löytyy kyllä!
helmet.fi. E-kirjasto.
