Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Epäilemättä niin Suomessa kuin Ruotsissakin on isoihin yrityksiin palkattu tietopalvelutyön ammattilaisia. Suomessa alaan voi tutustua sivulla Tietoasiantuntijat Finnish Information Specialists
http://www.tietoasiantuntijat.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1064
Ruotsissa toimii myös vastaava yhdistys
Svensk förening för informationsspecialister
http://www.sfis.nu/site/311/infotrend.aspx
Sekä YLEn että SVTn sivuilta tietopalvelu on vaikeasti löydettävissä, YLEn sivuilta tietopalvelu löytyy haulla arkisto- ja tietopalvelut. SVT sivuilla kannattaa etsiä sivun http://svt.se lopussa olevasta Om SVT -linkistä.
Kyseessä lienee Nöyrin palvelijanne (Stupeur et tremblements), joka perustuu Amélie Nothombin samannimiseen kirjaan. Elokuva on valmistunut vuonna 2003, ja se on ranskalais-japanilaista tuotantoa.
Elokuva löytyy dvd-tallenteena monista kirjastoista, myös Helmet-alueella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1706794%7CSn%C3%B6yrin+pa….
Lisätietoa tarjoaa esim. Internet Movie Database, http://finnish.imdb.com/title/tt0318725/.
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kirjojen kuvailu ja asiasanoitus on vanhan kirjallisuuden osalta puutteellista verkkokirjastossa, joten vanhaa Turkuun sijoittuvaa kirjallisuutta voi olla hedelmällisempää etsiä Kirjasammosta, jossa teoksista on pidemmät ja tarkemmat kuvaukset.
Kirjasammon haku on hieman kömpelömpi kuin Finnan, eikä käytössä ole hakua helpottavia rajauksia tai useita hakukenttiä, mutta Turkuun sijoittuvaa kaunokirjallisuutta saa esiin seuraavalla tavalla:
hae ensin hakusanalla Turku
avaa sitten tietue sellaisesta teoksesta, jonka Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa mainitaan Turku
klikkaa Turku-linkkiä Konkreettiset tapatumapaikat -kohdassa
Hakutulosten kansikuvista voi hieman aavistella, onko kyse vanhasta vai 2000-luvun puolella kirjoitetusta...
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Maanmittaushallituksen arkistosta saattaisi olla hyötyä. Sieltä löytyy esimerkiksi tilojen lohkomis-asiakirjoja. Tästä osoitteesta voisi lähteä liikkeelle:
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=154341.KA
sieltä löytyy mm.:
Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Pylkönmäki-Äänekoski):
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1757
"Popmusiikkia" kappaleen sanat ja nuotit ovat ainakin seuraavissa teoksissa:
Ismo Alanko: Lokaa ja kuita: 27 laulua levyiltä vuosilta 1989-2002
Juutilainen, Esa-Markku: Intro
Molemmat kirjat näyttäisivät tällä hetkellä olevan Valkealan kirjastossa paikalla, ja Juutilaisen Intro on myös Kouvolan kaupunginkirjastossa hyllyssä tällä hetkellä.
On varmistunut, että CANAL+ alkaa esittää suorana Espanjan La Ligan pelejä. Tietoa kanavan tilaamisesta löytyy täältä:
http://www.canalplus.fi/tilaa
http://www.canalplus.fi/jalkapallopyhatto
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Selostaja+Virkkunen+rakastaa+La+Liga…
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tähän lauluun nuottia. Kaikki kotimaiset laulut ja kappaleet eivät välttämättä koskaan tule nuottijulkaisuihin painetuiksi, ja on mahdollista, että tällekin laululle on käynyt niin.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa tietoa murroksesta toimistotyöss,
Vepsäläinen, Kerttu; Tietotekniikka ja työn muutos hallinnossa 1988,
Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin, 1999
Kyseisen kappaleen nimi on "Mamman pikku pipana". Kipparikvartetti on tehnyt kappaleen Suomessa tunnetuksi. Se löytyy esim. seuraavalta levyltä :
TEKIJÄ 110 2 Kipparikvartetti,|eesittäjä
TEOS 245 1 0 20 suosikkia :|bSaimaan valssi /|cKipparikvartetti
Julkaisutiedot 260 [S.l.] :|bWarner Music Finland,|cp2000
ULKOASU 300 1 CD-äänilevy (57 min 59 sek) +|eesiteliite
SARJA 490 0 ...
Immosen teos Lappeenrannan varuskuntahistoria on saatavissa Töölön kirjastosta, (p. 310 85025) ja näyttäisi tällä hetkellä olevan siellä paikallakin. Voit tilasta sen em. puhelinnumerosta maksutta lähikirjastoosi pääkaupunkiseudulla.
Tietoja voit tarkistaa internetin kautta aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)...
