Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Hei,
Tunnusmerkit sopivat muutamaan elokuvaan, mutta eritoten Ettore Scolan elokuvaan Rumat, likaiset ja ilkeät ( Brutti, sporchi e cattivi), 1976.
Suomen teatteriensi-ilta päivämäärä:
17.11.1989
Suomen teatteriensi-ilta paikat:
Andorra
Televisioesitykset:
21.06.2008, FST5
19.07.1986, TV2
26.01.1992, TV3
13.12.2018, Yle Teema & Fem [Kino Klassikko]
Lähteitä:
Kavi Finna https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133729
Pekka Eronen:
Slummien kurjuutta kuvaava italialaiselokuva käy moraalisesta pikatestistä: Kuuluuko köyhän pysyäkin kyykyssä?. Keskipohjanmaa
To 13.12.2018. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/557782
...
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Risto Ahdin suomennos Emily Dickinsonin runosta Much Madness is divinest Sense (runo 620) on julkaistu teoksessa Maailman runosydän (s. 129)
Maailman runosydän Helmet-kirjastoissa
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio...
Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa tai lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjoitustapa on tarkistettu kielitoimistosta, koska esiintyy erilaisia kirjoitustapoja.
Ensimmäisessä tapauksessa on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa:
kunta-valtiosuhde ja valtio-kuntasuhde
tai sitten kunta-sanan jälkeen pitkä ajatusviiva ja valtio ja suhde -sanojen väliin lyhyt yhdysviiva ja vastaavasti kun kirjoitetaan ensin valtio-sana.
Toinen tapaus kirjoitetaan:
valtiontalouden kehykset
Kyseinen numero on lainattavissa Tikkurilan kirjastossa. Numeron voi vara Helmetin kautta. Lisäksi lehti on luettavissa Pasilan kirjastossa, mutta sieltä sitä ei voi lainata.
Tähdet ja avaruus : Vantaa
http://luettelo.helmet.fi/record=b1601683~S9*fin
Tähdet ja avaruus : Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/record=b1108102~S9*fin
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Ranskalainen Raymond Aron (1905-1983) oli filosofi ja sosiologi. Yliopistouran ohella hän oli myös journalisti, joka kirjoitti pääkirjoituksia mm. Le Figaroon (1947-1976) ja L' Express -aikakauslehteen vuodesta 1977 aina kuolemaansa saakka.
Aronia ei näytetä suomennetun, mutta joitain hänen tekstejään on saatavilla englanniksi ja ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Yksi hänen pääteoksiaan on "l'Opium des intellectuels", (1955), joka on käännetty englanniksi "The opium of the intellectuals" ja joka näyttää olevan saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Tämän teoksen sanotaan olevan johtava dokumentti kylmän sodan aikaisesta ajattelusta ja edelleen hyvin ajankohtainen.
Aron vertaili neuvostoyhteiskuntaa ja...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kaksi ruotsinkielistä kirjaa:
Aust, Stefan: Baader-Meinhof, sju år som förändrade förbundsrepubliken, 1990
Meinhof, Ulrike: Ulrike Meinhofs förbjudna tänkesätt, 1976
Aiheesta kerrotaan myös romanissa Theres, kirjoittajana Steve Sem-Sandberg sekä elämänkertateoksessa EigenSinnige Frauen, tekijänä Dieter Wunderlich 2000
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tulossa on kirja Kun punainen armeijakunta iski: saksalaisterroristit Tukholmassa 1975, tekijöinä Dan Hansen ja Jens Nordqvist. Kirja ei ole vielä saatavissa kirjastosta.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
