Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Helsingin ruotsinkieliset palvelutalot ja vanhainkodit ottavat varmaankin mielellään lahjoituksia vastaan. Seniori-infon ruotsinkieliset palvelujen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto_sv/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO…
Tässä vielä muutamia linkkejä, jos haluat ottaa suoraan yhteyttä palvelutaloihin/vanhainkoteihin:
Munksnäshemmet
http://www.gaius-saatio.fi/?p=munksnashemmet
Gustafsgård
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/332437004c257a6ca9caad5915a65e14/kkar…
GERO: Förbundet för privata svenska pensionärshem
http://www.gerorf.fi/?Pension%E4rsboende
LP- ja cd-levyjä kannattaa ehkä tarjota suoraan levydivareihin. Helsinkiläisiä levydivareita voit hakea täältä:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit...
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Saat uuden kirjastokortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Aikuisen kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa kolme euroa.
Jos arvelet kortin kadonneen kodin ulkopuolelle, sinun kannattaa ilmoittaa sitä vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon. Näin kirjastokorttiasi ei voi käyttää väärin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Elonet-tietokannassa elokuvan kuvailutiedoissa kappaleen nimeksi on merkitty "Tango". Se alkaa: "Yö tummin siivin lyö akkunalle, kuu kultahangelle hohteensa luo". Sen on säveltänyt Toivo Lampén ja sanoittanut Turo Kartto.Elonet-tietokanta:https://elonet.finna.fiElokuvan Täysosuma kuvailutiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_120372
Valitettavasti en löytänyt kirjaa antamillasi tiedoilla mistään, mutta löysin teoksen Reconstructing old age : new agendas in social theory and practice / Chris Phillipson. Voisiko kyseessä olla etsimäsi teos?
Tällä hetkellä kyseinen teos on saatavana Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Unioninkatu 35, p. 1912 2547) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (Alppikatu 2, p. 7750 4762 tai 020 160 6060).
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa noudatetaan sellaista kaukolainasääntöä, että jos teos löytyy jostakin pääkaupunkiseudulla olevasta tieteellisestä kirjastosta, niin sitä ei kaukolainata, vaan voidaan olettaa asiakkaan pystyvän noutamaan sen itse kyseisestä kirjastosta. Jos taas teos on saatavissa tai varattavissa...
Voisikohan kyseessä olla Juha Tapion laulu "Mullonikäväsua" albumilta Kaunis ihminen (Warner 2006)? Sen alkusanat ovat "Kaunis tyttö käytävällä kirjaston"?
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Epävirallinen matkustajaluettelo löytyy täältä: http://www.airfrance447.com/06/02/unofficial-air-france-447-passenger-l…
Etsimäni perusteella virallista matkustajaluetteloa ei ole julkaistu kuin matkustajien ja henkilökunnan kansallisuuksien mukaan. Air Francen julkaisema luettelo löytyy heidän lehdistötiedotteistaan numero 5: http://alphasite.airfrance.com/en/s01/press-releases
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
Tähtisumuista ja muista avaruuden ilmiöistä on olemassa URSAn erinomainen KOSMOS-tietokanta, osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/kosmos , jossa lyhyiden luonnehdintojen lisäksi kerrotaan parhaat lähdeteokset. Kirjojen sijainnit voit tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Lohduttavaa kirjallisuutta on kysytty aiemmin tällä palstalla. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/ystavani-on-eroamassa-ja-haluaisin . Ehdotetuista teoksista voisi suositella:
- Richard Bach: Kohoa siivillesi ja Lokki Joonatan
- Forster: Hotelli Firenzessä ja Bates:Oi Ihana toukokuu.
- Myös De Mellon Havahtuminen -kirjaa on paljon luettu. Tämä on luokassa elämänfilosofia, elämäntaito.
Samoin terapeuttisia kirjoja on kysytty palvelussamme. Tässä vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-terapeuttisia-kirjoja-ryhman-kaytto…
Muita mahdollisia:
Suru, myötätunto, esimerkiksi:
- Hosseini: Leijapoika https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10330
- Lee: Kuin surmaisi satakielen, https://www.kirjasampo.fi...
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
