Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Internet-työasemien käyttäjätunnuksen voi vaihtaa lyhyemmäksi Turun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.turku.fi/kirjasto. "Asiakkaana kirjastossa" -kohdasta pääsee Internet-työasemien ajanvaraukseen, jonka kautta omilla kirjastokortin tunnuksilla voi vaihtaa käyttäjätunnuksen ja halutessaan myös salasanan. Vaihto tapahtuu valitsemalla ensin "Käyttäjätiedot", sitten "Omien tietojen muokkaus", jossa voit "Käyttäjätunnus"-kohtaan vaihtaa haluamasi uuden tunnuksen. Lopuksi pitää vielä hyväksyä uusi tunnus.
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen.
Lähteet:
Viola-tietokanta (https://finna.fi)
http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Heikki Ritavuoren murhaa on tutkittu yllättävän vähän. Siitä on lähinnä ilmestynyt satunnaisia artikkeleita ja muutama pro gradu -tutkimus. Vuonna 1995 Helsingin yliopistossa ilmestyi kaksi gradua Ritavuoren murhasta: Timo Hännisen Myytti poliittisesta murhasta (Valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian laitos) ja Tuomo Silentin Ritavuoren murha (Suomen ja Skandinavian historia).
Näiden lisäksi tapausta on käsitelty Savon Sanomien artikkelissa Sisäministeri Ritavuori ammuttiin kotiovellaan 80 vuotta sitten (13.2. 2002) sekä Helsingin Sanomien artikkelissa Annu Ritavuoren elokuvailta päättyi syvään suruun 1922 (28.2. 1999).
Pro gradu tutkimuksia ei lainata, mutta ne ovat luettavissa Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (...
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://...
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Kyseessä voisi olla eteläafrikkalaisen Martin Pistoriuksen Mykkä huuto: poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi.Kun Martin oli 12-vuotias, hänen kurkkunsa tuli kipeäksi. Mystiset oireet valtasivat hänen kehonsa ja veivät häneltä vähitellen puhe- ja liikuntakyvyn kokonaan. Lopulta hän vaipui kooman kaltaiseen tilaan, mutta viiden vuoden kuluttua hänen mielensä heräsi eloon vaikka hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Lopulta hän saa tietokoneen välityksellä yhteyden ulkomaailmaan, ja löytää netistä lopulta myös rakkauden.
Tavoite on edelleenkin voimassa ja kehitystyötä tehdään, jotta E-kirjaston selainkäyttö olisi mahdollista. Aikataulusta tiedetään, että toeteutuminen on aikaisintaan vuoden 2026 alussa. Tämä vuosi toimitaan joka tapauksessa pelkästään mobiilisovelluksen kanssa. Lisätietoa E-kirjastosta
