Kysymäsi kohta kuuluu Alice Martinin suomennoksessa (WSOY, 2010) näin:
"Oi jospa maljat oitis piripintaan täyttää vois,
ja nappeja ja nauriita myös pöydässämme ois!
Siis kahviin kissat, teehen hiiret heti kastetaan,
ja kolme kertaa kolmekymmentä huutoa hurrataan!"
Monien elokuvien ääniraita on mahdollista valita useista eri kielistä. Helmet-haussa kannattaa mennä tarkennetun haun sivulle, kirjoittaa hakuruutuun "ääniraita ranska", valita aineistoksi DVD-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi ranska:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…
Tässä hakutulos Helmet-kirjastojen kokoelmiin lastenelokuvista, joissa on yhtenä ääniraitana ranskan kieli:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28%C3%A4%C3%A4niraita%20r…
Elokuvia on tässä joukossa monenlaisia ja monenikäisille. Hakua voi halutessaan rajata vielä sivun vasemman reunasta esim. genren tai paikan mukaan. Kun valitsee paikaksi Ranskan, saa pääosin ranskalaisia elokuvia, vaikkapa...
En löytänyt tietoa vuodelta 1831 asti, mutta vuonna 1840 Uudenmaan läänin asukkaiden osuus on ollut 10,4% koko Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, eli 150 000 asukasta. 1800-luvulla Uudenmaan alue on ollut suunnilleen kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin muu Suomi keskimäärin ja 1900-luvulle tultaessa Uusimaa oli jo kymmenisen kertaa tiheämmin asuttu verrattuna muuhun Suomeen. 1900-luvun alussa Uudenmaan läänin väestön osuus koko Suomen väestöstä on ollut yhdeksäsosa eli noin 11% eli 281 000 asukasta.
Lähteet:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1932 - Doria
Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 - Doria
Uudenmaan maakunta – Wikipedia
Lukuvinkkejä:
Suomen väestö (2007)
Finlandia : Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa (1983...
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Anglonormanneista kertovia kirjoja Finna.fi -tietokannasta:
Hugh M. Thomas (2003): The English and the Normans: ethnic hostility, assimilation, and identity, 1066-c.1220
Douglas, David Charles (2002): The Normans
Legge, Mary Dominica (1963): Anglo-Norman literature and its background
Digitalisoituja, suoraan verkosta luettavia teoksia:
C.H. Haskins (1916) : The Normans in European History
https://archive.org/details/normansineuropea00haskuoft/page/n6/mode/2up
L.E. Menger (1904): The Anglo-Norman Dialect
https://archive.org/details/anglonormandial00menggoog/page/n7/mode/2up
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät mm. seuraavat italian kielen alkeiskielikurssit: Mäkelä, Giuseppina: Festa di classe (kirja+CD-levyt) - La Grassa, Giuseppe: Cari amici, l'Italia... (kirja+CD-levyt) - Poli, Enneli: Ciao : italian kielen peruskurssi (kirja+C-kasetit) - Italian kielikurssi : peruskurssi (kirja+CD-levyt+C-kasetit) - Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-rom) - Lamping, Alwena: Puhu italiaa : käytännön italian alkeiskurssi (kirja+CD-levyt).
Aineiston saatavuutta kannattaa kysellä omasta kirjastosta.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista ei ainakaan vielä löydy kyseisen laulun nuotteja. Katsoin myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta, enkä löytänyt niitä sieltäkään. Laulun nuotit ovat ainakin julkaisussa Soi 3-4 (Rami-Jussi Ruodemäki et al.). Tätä teosta on ainakin Turun ja Porvoon maakuntakirjastoissa, joista se voidaan kaukolainata. Kaukolainaus voidaan tehdä oman lähikirjaston kautta täyttämällä kaukolainahakemus.
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
Monikulttuurisen kirjaston sivuilta (http://www.lib.hel.fi/mcl/)löydät Maailma Infon, jossa on monenlaista tietoa eri maista. Rullaa sivua eteenpäin, Kazakstan löytyy K:n kohdalta.
Luettelossa on linkit mm. World Factbookin Kazakhstan-tietouteen (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/kz.html) sekä historiaa (http://www.hartford-hwp.com/archives/53/index-b.html - World History Archives) ja matkailutietoutta (http://www.lonelyplanet.com/dest/cas/kaz.htm - Lonely Planet) sisältäviin sivuihin. Näillä pääset varmasti hyvin alkuun.
Atwaterin kertoimella lasketaan ruuassa saatavilla olevan energian määrä, jota ihmiskeho voi hyödyntää. Tätä kutsutaan muuntokelpoiseksi energiaksi (eng. metabolisable energy). Energian yksikkö on joule, ja Atwaterin systeemillä lasketut eri ravintoaineiden energiamäärät ilmoitetaan siis jouleissa. Elintarvikkeissa ruuan energiasisältö ilmoitetaan sekä kilojouleissa (kJ) että vanhan energiayksikön kalorin mukaisesti kilokaloreissa (kcal). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria. Lähteet: YK:n elintarvike ja maanviljelyjärjestö: CHAPTER 3: CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS Fineli: Ravintotekijä - Fineli Wikpedia: Atwater system - Wikipedia
Arkhimedeestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Boyer, Carl B.: Tieteiden kuningatar. Osa 1: matematiikan historia (Art House, 1994) s. 183-210
Bell, Eric Temple: Matematiikan miehiä (Werner Söderström osakeyhtiö, 1963) s. 30-36
Näissä Arkhimedeestä hieman suppeammin:
Newth, Eirik: Totuuden jäljillä : luonnontieteiden historia (Tammi, 2002)
Korhonen, Hannu: Matematiikan historian henkilöhahmoja (MFKA-kustannus, 1995)
Esimerkiksi Töölön kirjaston musiikkiosastolla voi katsoa kirjaston kokoelmiin kuuluvia videoita. Kirjastoon pääsee pyörätuolilla Humalistonkadun puolelta.
Katseluajan voi varata ennakkoon Musiikkiosastolta; 31085725.
http://kartta.hel.fi/opas/main/default.asp?n=99513&e=40772&o=1&l=1&q=Hu…
Videoiden ja dvd -levyjen laina-aika on HelMet -kirjastoissa 7 vrk. Jos eräpäivä osuu lomallesi voit uusia lainasi internetissä http://www.helmet.fi/ (kohdassa omat tiedot) tai puhelimitse. Lainat voi uusia näin kolme kertaa, mutta uusiminen ei kuitenkaan onnistu jos aineistosta on varauksia.
Eli jos lähdet lomalle ja tiedät jo etukäteen, että voi palauttaa lainoja ajoissa on ehkä parempi, ettet lainaa lomallasi.
Jos kuitenkin lomailet...
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Hei!
Kyseisen sarjan katseluaika internetissä on päättynyt.
Viime vuonna sarjasta on ilmestynyt 3 levyn dvd, jota on hankkineet muutamat maakuntakirjastot. Voit tilata sitä itsellesi katseltavaksi kaukolainana esim. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot
Kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu avautuu tilauslomake sisältäen myös ohjeet ja maksut.
Voit myös jättää kaukolainapyyntösi puhelimitse lähimpään Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Aukioloajat ja yhteystiedot löydät täältä:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Voit hyvin jatkaa Helmet-kirjaston asiakkaana, vaikka muutatkin pois pääkaupunkiseudulta, jos itse haluat ja tarvitset kirjaston palveluja. Ilmoita muuttuneet osoitetietosi kirjastoon. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa lainojesi eräpäivät.
