Biljardipeli kasipallon (Eight-Ball) synty ajoitetaan 1900-luvun alkuun. Mutta muita biljardipelejä oli pelattu jo kauan sitä ennen.
Walt Disneyn Pinocchio-animaatioelokuva on vuodelta 1940. Se ei suinkaan ole lähteenä käytetyn Carlo Collodin romaanin suora filmatisointi, sillä Disney muokkasi vanhoja tarinoita ja satuja hyvin vapaasti ja usein anakronistisesti, omaan aikaansa viitaten. Disneyn Pinocchiossa välkkyvät neonvalot. Kasipallo oli elokuvan syntyaikaan suosittu peli, ja pelisalit taas nähtiin usein amerikkalaisen kulttuurin rappion symbolina.
https://www.pooltables.com/history-of-pool
https://en.wikipedia.org/wiki/Cue_sports
https://www.waltdisney.org/blog/pool-hall-three-disney-masters-closer-look-one-pinocchios-funniest-...
YLE:n opetusohjelmien Etälukio-sarjassa on ilmestynyt videotallenteet KEMIA : Petri ja pipetti. 2001 ja SOLUBIOLOGIA. 2001. Kumpaakaan ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta ne ovat tilattavissa kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi tai tehdä Internetin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi Elävä tiede -videosarjasta muutama aihettasi sivuava video :
YHTEYTTÄMINEN (1994), GENETIIKKA (1998) ja VERI (1995) ja lisäksi DIDAVISION : solut (2000).
Pääkaupunkiseudun ja Vantaan kirjastoista löytyy runsaasti pop-musiikkia sisältäviä piano-nuottikirjoja. Vantaalla parhaat kokoelmat löytyvät Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilta. Niiden henkilökunta auttaa mielellään etsimään toivotunlaisia nuotteja.
Voit etsiä kirjalle luokitusta Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä, jonka verkko-osoite on https://finto.fi/ykl/fi/.
Kirjan takakanteen painettavassa luokituksessa ei kannata lähteä kovin syvälle luokituksessa. Yleensä käytetään yhden tai kahden desimaalin tarkkuudella olevaa luokitusta. Luokitusoppaassa voi joissakin luokissa olla montakin alaluokkaa. Jos luokan löytyminen vaikuttaa hankalalta, niin voit kääntyä kirjastosi tietopalvelun puoleen.
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa olevat aihetta käsittelevät tietokirjat. Osa kirjoista oli julkaistu 1970-luvulla ja 1980-luvulla, mutta yhdessäkään ei ollut henkilönä Elisabethia tai Elisaa. Parissa käsiteltiin kehitysvammaisen pojan elämää ja yksi kirja kertoi Melissa nimisestä tytöstä.
Emme siis valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rikosrekisteriin tulee kyllä merkintä, mutta se poistuu sieltä viiden vuoden kuluttua. Tietoa rikosrekisteristä löytyy Internetistä osoitteesta
http:/www.oikeus.fi/10818.
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Hei!Olisiko kyseessä mahdollisesti dokumentti nimeltä The Secret Life of Plants (Walon Green, 1979)? Ei vastaa aivan kaikkia kriteereitä, mutta elokuva kertoo botanistista, joka uskoo kasvien pystyvän keskustelemaan ihmisten ja eläinten kanssa. Se tosin on englanninkielinen ja nopean selailun perusteella en nähnyt kohtausta, jossa kasvit puhuisivat/niitä äänitettäisiin. Elokuvassa tosin mitataan kasvien sähköimpulsseja, jotka voidaan myöhemmin tulkita ääneksi. En tosin tunnistanut tätä kohtausta, jos sellainen elokuvassa on.
Hei!
Kyseisen sarjan katseluaika internetissä on päättynyt.
Viime vuonna sarjasta on ilmestynyt 3 levyn dvd, jota on hankkineet muutamat maakuntakirjastot. Voit tilata sitä itsellesi katseltavaksi kaukolainana esim. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot
Kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu avautuu tilauslomake sisältäen myös ohjeet ja maksut.
Voit myös jättää kaukolainapyyntösi puhelimitse lähimpään Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Aukioloajat ja yhteystiedot löydät täältä:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset