Kappaleen nuotteja ei näyttäisi valitettavasti ilmestyneen painettuna. Pelkät sanat löytyvät teossarjan ”Toivelauluja” osasta 58 (Musiikki-Fazer, 1964), mutta sitäkin on huonosti saatavilla.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että kappaleen nuoteista olisi valokopio Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joka sijaitsee Helsingissä. Aineistoa ei anneta kotilainaan, mutta siihen voi tutustua arkiston tiloissa ja mahdollisesti ottaa myös valokopioita siitä. Jos haluat tiedustella asiasta tarkemmin, Suomen Jazz & Pop Arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Fiskars Finland Oy:n kuluttajapalvelun mukaan Ballo-kynttilälyhtyjä on valmistettu 10 värissä. Värit ovat kirkas, sininen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, harmaa, merensininen, mustikansininen, vedensininen, hiekka ja punainen.
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Neiti Etsivä -kirjat alunperin julkaisseen kustantamon perustaja Edward Stratemeyer syntyi vuonna 1862 ja kuoli vuonna 1930.
Lisätietoja mm. Wikipediasta, http://fi.wikipedium.org/wiki/Carolyn_Keene .
Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc...
Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle....
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1.
Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja määrittelee nuljuksennaulan puukiilaksi tai tyhjänpäiten vuoleskelluksi puupalikaksi. Sanan monikollisella muodolla nuljuksennaulat sen sijaan tarkoitetaan pirunnyrkkiä, vähintään kuuden, salvainhirsien tapaan koottavan puupalikan muodostamaa leikkikalua, jonka kokoon paneminen ja purkaminen vaatii taitoa.
Perukirjat säilytetään nykyään Verohallinnossa sähköisesti, mutta ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat säilytetään käräjäoikeuksissa tai maakunta-arkistossa, mikäli käräjäoikeus on siirtänyt arkistonsa sinne. Säilytyspaikka on vainajan viimeisen kotikunnan mukainen käräjäoikeus. 1980-luvulla laadittua perukirjaa voi siis kysyä käräjäoikeudesta. Perukirja ja sen liitteet ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Niistä voidaan kuitenkin antaa jäljennöksiä mm. henkilölle, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Jäljennös perukirjasta, tilauslomake (3627) - vero.fi
Voinko pyytää perukirjan kopiota Verohallinnosta? - vero.fi
Käräjäoikeudet - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua. Runo alkaa sanoilla "Oli suuren-suuressa metsässä talo suuri suurien karhujen". Runossa on myös säkeistö: "Marjatta, pikku piikanen, älä lähde yksin metsään lain!" Näin äiti lausui varoittaen. Mutta Marjatta lähti.vain.
Runo kokonaisuudessaan löytyy ainakin Martti Haavion kirjasta Iloinen lorukirja (1984).
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Germontin romanssi on Giuseppe Verdin oopperasta La Traviata. Aaria löytyy nuottina esim. Suuri toivelaulukirja 7:stä sekä teoksesta Arias for baritone,toim. Robert L. Larsen.
Tehilla-nimestä ei löytynyt kovin paljon tietoa.
Nimen merkitys ja alkuperä on epäselvä. Nimi on mahdollisesti lähtöisin hepreasta. Heprean kielessä sana merkitsee kiitosta ja ylistystä.
Suomessa Tehilla-nimeä annettiin etunimeksi erityisesti 1800-luvun lopulla.
1980-luvun alussa Tehilla-nimisiä oli Suomessa vähän yli sata.
Useimmissa Euroopan maissa nimi on harvinainen.
Nämä tiedot löytyivät Pentti Lempiäisen teoksista "Suuri etunimikirja" ja "Nimipäivättömien nimipäiväkirja".
Tehilla-niminen on myös eräs juutalainen järjestö. Se on vuonna 1982 perustettu epäpoliittinen ja vapaaehtoinen järjestö, jonka tehtävänä on rohkaista ja tukea(myös uskonnolliselta kannalta) eri maissa asuvien juutalaisten paluuta Israeliin.
