Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista en valitettavasti löytänyt yhtään englanniksi tekstitettyä suomalaista elokuvaa. Suomen elokuva-arkiston kirjasto http://www.sea.fi/kirjasto/ voisi mahdollisesti auttaa asiassa.
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille...
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka löytyy kotisivuiltamme.
Katso
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Asiakastietue putoaa pois rekisteristä, jos korttia ei muutamaan vuoteen käytetä. Kannattaa käydä kirjastossa varmistamassa asia. Osan omista tiedoista voi halutessaan täyttää Helmet-sivun kautta etukäteen. (Mustasta alaosasta: INFO - Asiakkaana kirjastossa - Kirjastokortti ja lainaaminen - Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi). Tällöin asiointi kirjaston palvelutiskillä käy joutuisammin, eikä tarvitse puhua omia henkilötietoja ääneen. Asioidessa on oltava mukana kuvallinen henkilötodistus.
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
