Kyllä kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voit varata kirjaston Oulunsalon pääkirjastosta. Kerrot vain minkä kirjan haluat varata, niin varaamme sen sinulle. Pyynnön voit jättää vastaamalla tähän viestiin tai osoiteeseen kirjasto@oulunsalo.fi.
Kirjaston aineisto on selailtavissa klikkaamalla tästä http://www.outikirjastot.fi/ Voit varata myös muiden Outi-kirjastojen aineistoa tänne Oulunsaloon. Tällöinkin pyyntö tulee kirjaston kautta.
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Voit jättää hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kaupunginkirjastolle:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Vantaan kaupunginkirjastolle:
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=86655085-…
Kauniaisten kaupunginkirjastolle:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Varaamalla halutun teoksen. Kirjaudu ensin sisään omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi, etsi sitten haluamasi teos HAE/VARAA -toiminnolla ja kun teoksen tiedot ovat esillä valitse VARAA vasemmalta ylhäältä. Silloin aukavalla sivulla pitää valita noutokirjasto Valitse noutokirjasto -valikosta (saat eri kirjastot esiin napsauttamalla hiirellä valikon oikeassa laidassa olevaa alaspäin osoittavaa V -merkkiä).Valitse vielä alhaalta keltaisesta kentästä JATKA saadaksesi varauksen valmiiksi.
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Avun 1960‑luvun vuosikertoja selaamalla artikkeli olisi on mahdollista löytää, jos se on olemassa. Voit pyytää lehtiä kaukolainaksi omasta kirjastostasi. Voit tilata kaukolainoja ensisijaisesti internetin kautta lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin) tai kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä. Kaukolainat ovat maksullisia.Myös Seura-lehden numerossa 24/1960 on ollut artikkeli Ennustajista ensimmäinen: Nostradamus, ks.https://www.huuto.net/kohteet/seura-lehti-nro-241960-276/628603797
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Tässä muutamia viitteitä "Lolita" -teoksen tiimoilta:
Kirjat:
FIELD, Andrew: Nabokov; His Life in Art; A critical Narrative. Hodder and Stoughton, 1967. (Chapter 11)
Internet-osoitteet:
http://www.nytimes:com/books/97/03/02/lifetimes/nab-r-lolita.html
(JANEWAY, Elizabeth: The Tragedy of Man Driven by Desire. New York Times. 17.8.1958)
http://www.evergreenreview.com/100/nabokov.html
(NABOKOV, Vladimir: Lolita and Mr. Girodias)
http://www.theatlantic.com//unbound/classrev/lolita.htm
(ROLO, Charles: Lolita by Vladimir Nabokov. Atlantic Monthly. September, 1958)
http://njnj.essortment.com/vladimirnabokov_rbcj.htm
(WITTMANN, Kelly: Vladimir Nabokov & Lolita)
http://www.randomhouse.com/features/nabokov/amis.html
(AMIS, Martin: Vladimir...
Vapaatekstihaulla consociatio? löytyy tietokannasta viisi viitettä. Ne eivät mielestäni käsittele suoraan Euroopan unionia. Hakusana konsensus tuottaa neljä osumaa, jotka käsittelevät myös demokratiaa.
Hakusanalla demokratiavaje löytyy 58 viitettä.
Sinun kannattaa varmaan kaivaa joku asiaa käsittelevä juttu ja katsoa jos pääset lähdeluetteloiden avulla eteenpäin (viittaukset ja kirjoittajat)
Kannattaa koettaa myös oheista netti osoitetta
http://www.psr.keele.ac.uk/
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Apple suosittelee vain akun käyttämistä tyhjäksi kerran kuussa. En löytänyt mitään tietoa siitä, että lataaminen, vaikka virtaa olisi jäljellä, haittaisi akun toimintaa, ilmeisesti ennemminkin päin vastoin.
Lukemista aiheesta:
https://www.apple.com/fi/batteries/ipad.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium-ion_battery
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_lithium_ion_batteri…
