Kansanperinteen kautta on sukupolvelta toiselle siirtynyt esimerkiksi monenlaisia luontoon ja työntekoon liittyviä uskomuksia. Seuraavista kirjoista löytyy perinnetietoa ja uskomusten taustaa.
Laiho, Antto, Wanhan kansan merkkipäivät, Karisto, 1997.
Relve, Hendrik, Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä,
Atena, 2002. (Tämän kirjan mukaan esimerkiksi saunavihdat on paras tehdä Juhannuksen aikoihin).
Metsä ja metsän viljaa, SKS, 1994.
Vanhassa vara parempi, vanhoja ja hyviksi havaittuja ohjeita nykyajan ihmisille, Valitut palat, 2000.
Vilkuna, Kustaa, Vuotuinen ajantieto, Otava, 1994.
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Tarkoitat varmaan Jamey Aebersold:ia, jonka soitonoppaita pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä kosolti. Voit hakea aineistoa osoitteessa http://www.libplussa.fi esimerkiksi tekijähaulla, taikka tulla lähimpään kirjastoon kyselemään.
Kirjastoautoihin tehdyt varaukset ovat kunkin auton kyydissä vain sillä reitillä, jolla noutopaikaksi merkitty pysäkki on. Eli Pikku Huopalahden jommallekummalle pysäkille tehdyt varaukset ovat mukana kirjastoauto Starassa maanantaisin. Varaukset kulkevat mukana koko reitin, joten ne voi noutaa myös joltakin toiselta saman reitin pysäkiltä. Kirjastoautojen reitit ja aikataulut löytyvät kirjastoautojen Helmet-sivulta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
Oheisista linkeistä löytyy teoksia aihetta käsittelevistä tieto- ja kaunokirjoista. Lisäksi mieleemme tulee Tammita-Delgodan teos Matkaopas historiaan: Intia, Sen Amartya: Moniääninen Intia, Dalrymple William: White mughals, ja Rushdie Salman: Keskiyön lapset.
Kaikki nämä kirjat ovat saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=intia**+siirtomaa**&searchscop…
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=intia**+his…**
Liksomin novelli, johon Korjuksen lyhytelokuva perustuu, on Tyhjän tien paratiisit -kokoelman päättävä tarina, joka alkaa sanoin "Se oli alkukesä ja kaikki hommat tekemättä."
Tyhjän tien paratiisit ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1989.
Pienet kellot soittavat on sekä sanoiltaan että melodialtaan Jukka Salmisen käsialaa. Tekijä on myös levyttänyt laulun, se löytyy albulmilta Piparintuoksua. Laulun nuotit on julkaistu Salmisen toimittamassa kirjassa Ilon siiville : lasten laulukirja (Kirjapaja 2004).
Kappaletta Dingelade Rock'n'Roll en valitettavasti onnistunut tunnistamaan edes vankan musiikkitietämyksen omaavan kollegan avulla. Voisiko kyseessä olla Chuck Berryn tunnetuksi tekemä My Ding-a-ling ? Sen on tehnyt Dave Bartholomew. Ruotsinnoksesta en löytänyt tietoja. Toinen vaihtoehto voisi olla Joe Beelin ja Jim Boothin kynäilemä Jingle Bell Rock, joka tunnetaan mm. Chubby Checkerin, The Plattersin, Neil Diamondin ja Billy Idolin versioimana. Ruotsinkielistä...
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Useimmissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä voi skannata. Näet listan niistä kirjastoista, joissa skannausmahdollisuus on, Keski-Finna-verkkokirjaston palveluhakua käyttäen. Pääset siihen tästä linkistä: Palvelupisteet ja aukioloajat | Keski-Finna (Hae palvelun perusteella -> Skannerit).Lista ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan siitä puuttuu pääkirjasto. Myös Jyväskylän pääkirjastossa voi skannata. Skannaaminen on maksutonta. Jos skannaamisen yhteydessä tarvitsee tulostaa, tuloste maksaa 50 senttiä /arkki.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa ei ole kirjoja, joissa olisi espanjankielisiä neule- tai käsityöohjeita.
Helsingin Oulunkylän kirjastosta löytyy espanjankielinen kirja, jossa on asiasanana käsityöt. En kuitenkaan osaa sanoa, onko siellä ohjeita. Kirja on tarkoitettu nuorille ja se sisältää muutakin kodinhoitoon liittyvää asiaa:
Para guía chicas : 250 actividades con mis amigas
Moutarde, Colonel, kuv.
978-84-236-9210-1 (nid.)
Oulunkylä
Netistä neuleohjeita sen sijaan löytyy. Käytä hakusanoja tejer tai tricotar. Esim.:
http://www.porcuatrocuartos.com/category/tricotar-tejer-con-lana
http://manualidades.facilisimo.com/tejer-y-tricotar-con-lana
http://www.comotejer.com/tag/instrucciones-para-tejer/
http://www.guiaparatejerbien.com/...
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Selasimme läpi Eeva Kilven teokset Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000, Kuolinsiivous, Valkoinen muistikirja, Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja. Valitettavasti kyseistä runoa ei löytynyt näistä. Kyseessä voi siis olla jokin hänen kokoelmiensa ulkopuolella julkaistu runo, jota voi olla hankala löytää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Elämäkertatietoja ja arvioita Poesta löytyy suuremmista kirjallisuushistorioista, esim. Kansojen kirjallisuus 8 ja Roos: Dantesta Dickensiin. Internetistä löytyy runsaasti tietoa ja myös kuvia esim. valitsemalla Google-haun, http://www.google.com ja valitsemalla asiasanoiksi Poe Edgar Allan romanticism. Yleensä ensimmäiset viitteet ovat parhaita.
