Pekka Töpöhäntä on ruotsiksi Pelle Svanslös. Kannattaa olla yhteydessä Föglön kirjastoon, missä osavat kertoa tarkemmin koska heille tulee ao kirjoja. Nettitiedon mukaan siellä on ainakin kirja Alla tiders Pelle Svanslös.
Katso lisää
http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u…
Puh nr sinne on 018-50348.
Varauksen tekeminen onnistuu kyllä jonkin ajan kuluttua, mutta ei vielä, sillä suomenkielinen Nana 17 -sarjakuva on niin uusi, että se on vasta tulossa kirjastoon.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla on käytössä käännösohjelma, joka toimii Wordin kautta. Se löytyy Wordista kohdasta "Tarkista" ja "Käännä".
Googlella on myös oma käännösohjelmansa, jota voi käyttää kuka tahansa. Se löytyy osoitteesta http://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT.
Järjestelmässämme on valitettavasti ollut vikaa, joten vastaus tulee nyt tällaisena tavallisena sähköpostiviestinä.
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html...
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Luetun ja kuullun ymmärtämiseen liittyviä erityisopetuksen harjoituskirjoja ei löytynyt kirjaston kokoelmista. Ne ovat ammattikirjallisuutta, ja niiden lainausoikeuksia on siis todennäköisesti rajoitettu. Harjoituskirjojen sijaan suosittelisin lukemaan opetteleville tarkoitettua helppolukuista kirjallisuutta. Olisi tärkeä löytää sellaista kirjallisuutta, joka olisi innostavaa ja vetävää luettavaa, mutta samalla kieleltään tarpeeksi helppoa.
Helmet-lukudiplomissa olisi yhtenä osa-alueena "Helppolukuiset sarjat". Sieltä voisi löytyä sopivaa luettavaa:
https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Tässä Louna-kirjaston 1. ja 2. luokkalaisille suunnattujen helppolukuisten kirjojen lukudiplomilista:
https://...
Kirjasto kilpailuttaa eri aineistolajien hankinnat. avoimella tarjouskilpailulla. Aineistotoimittajat siis voivat vaihtua kilpailuttamisen seurauksena. Tällä hetkellä suomenkielinen kirjallisuus hankitaan mainitsemastasi Kirjavälityksestä. Erikielisistä aineistoista tehdään eri sopimukset. Samoin mainitsemistasi elokuvista ja musiikkiaineistoista. Sopimukset ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta kerrallaan. Jos hankintasummat ylittävät EU-kynnysarvon, tarjouskilpailuista täytyy ilmoittaa Euroopan Unionin lehdessä (useimmat ylittävät). Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat ovat noin 3,5 miljoonaa € vuodessa. Kansallisesti niistä ilmoitetaan ainakin Hilma.fi-palvelussa, jolla julkaistaan kaikki...
Kyseessä on osa teoksesta Quattro pezzi sacri. Se löytyy hakemalla kirjastomme aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro alkuperäisellä italiankielisellä nimellä Laudi alla vergine Maria. Haun tuloksena saadaan kolme äänitettä CD-levyinä:
- Verdi, Giuseppe: Messa da requiem
- Adoramus
- Verdi, Giuseppe: Pezzi sacri
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Kuva ja sana -kustantamon Toimen pojan sulkasarjassa vuonna 1962 julkaistu Ämpinsaaren kellot, jonka on kirjoittanut Heikki Hemminki. Poikajoukkoa tässä tosin ei ole - päähenkilöinä ovat hyvät toverukset Perttu ja Juha. Pojat lähtevät veneretkelle Ämpinsaareen, jossa osuvat sattumalta saarta piilopaikkanaan käyttäneiden rikollisten kätkölle ja joutuvatpa sankarimme roistojen vangiksikin ennen kuin seikkailu monien jännittävien vaiheiden jälkeen saadaan onnelliseen päätökseen ja kirkonkellot uuden kyläkirkon tapuliin.
Oletan, että tarkoitat Karvinen-sarjakuvien piirtäjää Jim Davisiä. Hänestä en löytänyt varsinaista elämäkerrallista kirjaa, mutta suomeksikin ilmestyneessä teoksessa: Karvisen 20-vuotisjuhlakirja / Jim Davis ; [suomennos: Kirsi Koivisto, Antti Marttinen & Jouko Ruokosenmäki]
Tampere : Egmont, 1998,
Davis kertoo omasta elämästään ja sarjakuviensa piirtämisestä.
Englanniksi on ilmestynyt kirja nimeltä: Davis, Jim
How to draw Garfield and friends / by Jim Davis ; step-by-step drawing illustrations by Ron Zalme ; text by Michael Teitelbaum, Ron Zalme & Scott Nickel
Horsham : Ravette Publishing, cop. 2010.
Näitä teoksia voit kysellä omasta lähikirjastostasi. Jos kirjastoosi ei ole niitä hankittu, voit tehdä niistä kaukolainapyynnön....
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Pin-koodi luodaan yleensä samalla kertaa kuin kirjastokortti. (Anteeksi unohdus omppulaisten puolesta!)
Sähköisten palveluiden käyttöön sopii sama tunnusluku kuin lainausautomaattiin.
Valitettavasti joudut käymään uudelleen jossain HelMet-kirjastossa kortin ja kuvallisten henkilöpapereiden kanssa.
Asiaan perehtyneemmät kollegat vinkkasivat seuraavia kirjoja, joista voisit mahdollisesti löytää vastauksia:
Williams, Lisa: Sielun ikuinen elämä
Browne, Sylvia: Keskusteluja toisen puolen kanssa
Eadie, Betty J.: Valon syleilyssä
Van Praagh, James: Puhetta taivaasta
Newton, Michael: Sielujen matka: elämää elämien välillä
Alexander, Eben: Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus
Moorjani, Anita: Kuolema antoi minulle elämän : kuinka löysin itseni ja terveyteni rajakokemuksen kautta
Tiibetiläinen kuolleidenkirja : Guru Rinpochen 'Suuri Kuulemisen Tuoma Vapautuminen Bardossa' Karma Lingpan mukaan
Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http...
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Vuonna 1991 ilmestyi Cliftersin levy Sormus, jolla on kappale nimeltä Ruusu. Muistamiasi sanoja siinä ei kuitenkaan ole. Voisiko se kuitenkin olla etsimäsi? Tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLMZSBYtkLyu7Ga-Y6ufVmE_7WfVuJ00fd
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Sotalapsista on kirjoitettu paljon. Tähän listaan on koottu sotalapsiin liittyvää kauno-, tieto- ja elämäkertakirjallisuutta. Voit etsiä lisää tietoa esimerkiksi piki-verkkokirjastosta tai hakupalvelusta finna.fi. Hakusanalla sotalapset pääset hyvin alkuun.
Kaunokirjallisuutta
Amnell, Anna: Tulva: sotalapsuus syrjäkylässä
Franck, Mia: Pommipuutarha
Kojo, Raimo O.: Pojan sota
Takanen, Anna: Sinä olet suruni: kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta
Elämäkerralliset teokset
Evakkolapset (toim. Anne Kuorsalo ja Iris Saloranta)
Hytönen, Elina: Perhe sodassa
Höök, Matti: Jotta edes lapset säästyisivät: sotalapsikokemuksia kirjeiden ja...
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
