Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia nimekkeellä Hiukset. Voit selata hakutuloksia tästä linkistä https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=hiukset&type=AllFields#k…. Varauksen voit tehdä suoraan verkkokirjastossa ja noutaa haluamastasi kirjastosta.
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tyyni Tuulio on suomentanut Juan Ramón Jiménezin runon Yo no soy yo kokoelmasta Eternidades (1918).
Voit lukea suomennoksen teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [7] : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (toim. ja suom. Tyyni Tuulio, 1954), s.462.
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [7] : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja Helmet-kirjastoissa
https://www.profedelengua.es/ANTOLOGIA_DE_JUAN_RAMON_JIMENEZ.pdf
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Ehkä se teoriassa olisi mahdollista mutta kun meillä kaikki tulostuu yhdelle tulostimelle ja tähän tulostimeen on yhteydessä toistakymmentä tietokonetta niin järkevin ratkaisu on että tulostat A4:a jotka sitten kopioit A3:ksi.
Hei,
Voit käyttää hyväksesi kaukopalvelua. Kaukopalvelu on kirjastojen välinen palvelu, jonka kautta voi saada käyttöönsä sellaista aineistoa jota ei ole omassa kirjastossa. Kaukolainan tilaaminen tapahtuu siten, että menet oman paikkakuntasi kirjastoon. Täytät siellä tilauslomakkeen, johon täytät lainaksi haluamasi aineiston tiedot (mm. tekijä, nimeke, onko kyseessä äänite, videokasetti tms.)osoitetietojesi lisäksi. Paikkakuntasi kirjasto lähettää tilauksen eteenpäin vaikkapa tänne Jyväskylään, ja saat aineiston käyttöösi.
Kannattaa muistaa, että kaukolainaksi tilataan todellakin ainoastaan sellaista aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastossa. Tilauksen toimittamisessa voi myös mennä aikaa riippuen siitä, onko haluamastasi...
Kirkes-kirjastoissa on tosiaan käytössä varausmaksu silloin, kun aineistoa pyydetään kimppaan kuuluvasta toisesta kirjastosta. Maksun voi välttää siten, että tekee tavallisen varauksen ja merkitsee noutopaikaksi sen kirjaston, jonka kokoelmaan haluttu aineisto sisältyy.
Kannattaa myös muistaa, ettei näkyvillä oleva viimeinen palaustuspäivä välttämättä kerro mitään siitä, milloin laina oikeasti palautuu. Osa lainaajista palauttaa lainojaan reilusti etuajassa, jotkut toiset ovat taipuvasia myöhästelemään. Sen takia ei yleensä kannata kauheasti spekuloida sillä, mikä nide palautuu nopeimmin.
Heikki Poroila
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta...
Netissä on useita erilaisia sivuja, joilta voi hakea pianon valmistusvuotta sarjanumerolla. Osa palveluista on maksullisia, mutta myös maksuttomia löytyy. Kokeilin muutamia sivustoja, ja löysin kysymäsi pianon pianonvalmistaja Feurichin sarjanumerohausta. Sen mukaan piano on valmistettu vuonna 1978.
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
Helsingin Energian sivuilta ei vielä löytynyt tietoa vuoden 2008 eri energian lähteiden osuuksista, mutta vuonna 2007 eri energian lähteiden osuus jakautui Helsingin Energialla seuraavasti: maakaasu 48 %, kivihiili 27 %, ydinvoima 18 %, uusiutuvat 7 %.
Lähde: http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt mainintaa, että novelli perustuisi tositapahtumiin. Kirjallisuudessa yleinen tehokeino on esittää kuvitteellinen kertomus muka oikeana asiakirjana. Näin on esimerkiksi kauhukirjailija H. P. Lovecraftin useissa tarinoissa. Osoitteesta http://www.carayol.org/images/PDF/conference_csath.pdf löytyvässä Martin Carayolin artikkelissa ”Poetics of torture: the case of Géza Csáth” novellia analysoidaan kaunokirjallisuutena.
Toisaalta toki kirjailija saattaa hyödyntää tarinoitaan elävässä elämässä kohtaamistaan asioista, jolloin niissä saattaa olla jotakin todellista, vaikka tarina kokonaisuudessaan olisi fiktiivinen. Kirjailijaa koskeva artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia....
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Kysymääsi kirjaa ei näytä löytyvän Mänttä-Villpulan kirjastosta, mutta sitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Kotiin lainattavia diaskannereita ei kirjastoissa ole. Sen sijaan voit skannata kirjastossa dioja kirjaston skannereilla. Skannerin omaavia HelMet-kirjastoja voi valita palveluvalikosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tarkempia tietoja voit kysellä haluamaltasi kirjastolta. Kirjastojen Palvelut-sivulta palveluvalikon kautta voi myös saada lisätietoja.
