Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa...
Kyllä voit. Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon. Poikkeuksia ovat esimerkiksi kaukolainat (muualta kuin Helmet-kirjastosta tilattu aineisto) ja esineet (kävelysauvat, nokkakärryt yms).
Tämä kyseisen lautasen Arabian leima on vuosilta 1949-64. Koristetta ei valitettavasti löydy kuvahaulla, ei nettiä selaamalla eikä kirjastossamme olevista Arabiaa käsittelevistä useista kirjoista. Kuviosta tulee mieleen Raija Uosikkisen tai Esteri Tomulan työt, mutta heidän koriste se ei taida olla. Erikoista lautasen koristeessa on se, että kuvan yksityiskohdat (4 kpl) on maalattu lautasen keskiosan reunaan. Koska koristetta ei mistään löydy, niin joudun veikkaamaan, että tämä on ns. harrastelijan koristemaalaus tai toinen vaihtoehto voisi olla myös jonkinlainen Arabian taiteilijan kokeilu, joka ei ole kuitenkaan päässyt tuotantoon asti. Tällaisia töitä voi hyvinkin löytyä koristemaalareiden kotoa ja ne voivat olla erittäin...
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Juha Ruusuvuoren romaanissa Stallari, (Helsinki : WSOY, 2009) päähenkilö Oopee Nevakivi on trendikäs johtajakouluttaja ja on kehittänyt OleElämäsiRomaani$+O-metodin.
Koneiden ja laitteiden merkkikohtaiset huolto- ja ohjekirjat ovat sellaista aineistoa, jota kirjastojen kokoelmissa ei yleensä ole. Tarkistin varmuuden vuoksi maakuntakirjastojen lisäksi muutamasta ammattikorkeakoulun tekniikan alan kirjaston kokoelmasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Kannattaa kääntyä laitteen maahantuojan puoleen tai ottaa yhteyttä valmistajaan suoraan. Ingersoll-Randin kotisivu on osoitteessa: http://www.ingersoll-rand.com/ .
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin."
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Englannin kuullun ymmärtämisharjoituksia lukion I-luokkalaiselle löytyy valitettavasti vain kasetteina. Useita muita englannin kielikursseja on kirjastossa saatavina cd-levyinä.
Jarl Hemmeriltä on suomennettu runokokoelma Rågens rike(1922) nimellä Viljan valtakunta (1926). Lärkorna runoa, joka ilmestyi myös vuonna 1922 kokoelmassa Väntan, ei löytynyt suomennettuna.
Muita Hemmerin runoja löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Suomen kirjallisuuden antologia V, Kohti kahta kulttuuria, Otava, 1969.
Veri ja kulta, Otava, 1954. (Talvitunturi-runo)
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
https://finna.fi
Suomen kirjailijat 1809 - 1916, SKS, 1993.
Linkki maailman runouteen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tietoa Jarl Hemmeristä:
http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/suo/hemmer_jarl.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Hemmer
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
