Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ...
Kirjastoille voi kyllä lahjoittaa kirjoja. Kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä lahjoituskirjat liitetään kokoelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat paljon kysytyt, uudehkot teokset, joita kokoelmissa ei ehkä ole riittävästi. Sen sijaan kirjastot eivät osta yksityishenkilöiltä aineistoa. Jos tahdot nimenomaan myydä kirjasi, kannattaa kokeilla antikvariaatteja tai yksityistä myyntiä vaikkapa huuto.netissä.
Laulu ei varmaankaan ole saanut nimeään Harjanteen Minttu-kirjojen mukaan.
Sen sijaan 1970-luvulla ilmestyneet Minttu-kirjat ovat näköjään inspiroineet vanhempia antamaan lapsilleen nimeksi Minttu tai Ville.
Nimien buumia elettiin 1980-luvulla, kuten väestörekisterikeskuksen etunimihausta ilmenee.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Siksi nimet ovat varmaan tulleet lauluntekijänkin mieleen 1984.
Hei,
Sanakirjamääritelmän (mm. Wiktionary) mukaan vilttiketju on "vaihtoaitiossa istuvat pelaajat, jotka eivät saa peliaikaa (myös kuvaannollisesti)". Kyseessä voi olla rangaistustoimenpide, pelaajan sopimattomuus joukkueen pelitapaan tai vaikkapa lievä loukkaantuminen.
Sanonnan tausta viittaa lähinnä jääkiekkoon ajalle, jolloin peliä pelattiin ulkojäillä. Pelaajille, jotka eivät saaneet säännöllistä peliaikaa, oli vaihtopenkillä viltit koska erityisesti pakkasella ei tahtonut pysyä lämpimänä. Ketju viittaa tässä nimenomaan jääkiekkoketjuihin (eli kentällisiin). Hallien myötä myös kentälle pääsemättömät tarkenevat, mutta sanonta on jäänyt elämään. Hieman samantyyppinen ilmaus on "pukukoppipelaaja" eli...
Kadunnimien oikeinkirjoitukseen tarjoaa hyvän ohjeen Kielitoimiston ohjepankki, joka kertoo kaksiosaisten nimien koostuvan perusosasta (kuten katu tai tie) ja määriteosasta (kuten Ensi tai Aleksis Kiven). Nimen perusosa on yleiskielellinen sana, joka kirjoitetaan siis pienellä, kuten kysymyksesi kadunnimessä "linja", jolloin oikea kirjoitusasu on "Ensi linja". Lähde:Kadunnimet ja muut kaavanimet - Kielitoimiston ohjepankki
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013) listaa noin 2 500 eksonyymiä eli sellaista ulkomaiden paikannimeä, jotka meillä on ollut tapana kirjoittaa toisin kuin vastaavat paikalliset, "oikeat" nimet. Ulkomaisia paikannimiä – erityisesti eksonyymejä – koskevat kirjoitusohjeet koostuvat suosituksista, joita kielenhuollosta vastaavat elimet tai asiantuntijat ovat tehneet pitkän ajan kuluessa. Osa suosituksista on jäänyt voimaan, osa on ajan saatossa muuttunut. Käyttöön on jäänyt myös pitkäaikaisen käytön johdosta vakiintuneita nimiä ja nimiä, joita niiden yleisyyden tai alkukielisen ääntämyksen vaikeuden vuoksi voi pitää hyödyllisenä.Yksi merkittävä ajallinen...
Sasu Virtasen pro gradu -työssä Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet kerrotaan nimityksestä näin:"Tapparaan on yhdistetty maalaisuutta, sillä seuran kannattajia on myytin mukaan enemmän Tampereen kehyskunnissa kuin seuran pelipaikkakunnalla. Väite lienee lähtenyt seuran paikallisvastustaja Ilveksen kannattajien keskuudesta. Tapparan ”maalaisuutta” kuvastavat nimet Mouhijärvi, Mouhijärveläiset, mouharit ja Mouhot. Mouhijärvi on pieni paikkakunta Pirkanmaalla. Seuran kutsumista Mouhijärveksi saattaa selittää myös se, että Mouhijärven osuusmeijeri toimi 1990-luvulla Tapparan sponsorina."
Kun korona-rajoitukset taas hellittävät, voit tuoda Aku ankkoja kirjastojen kierrätyskärryihin ja -hyllyihin. Tällä hetkellä kierrätyskirjat on siirretty useimmissa kirjastoissa pois näkösältä, koska asioinnin turvavälejä ei voida pitää hyllyä tutkiessa.
Teimme kymmenen kirjan klassikkolistan sen mukaan mitä kerroit mieltymyksestäsi Niskavuoreen. Klassikon aseman saavuttamiseksi on erilaisia määritelmiä, siksi joku muu tekisi toisenlaisen listan.
Sally Salminen: Katrina
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Maria Jotuni: Arkielämää
F. E. Sillanpää: Miehen tie
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Annikki Sankari: Punaiset maariankämmekät
Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (ja muut Lohja-sarjan kirjat)
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi
Orvokki Autio: Viistotaival (Pesärikko-trilogia)
Kjell Westö: Isän nimeen
Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Petsamolaisen taiteilijan Irian Ristubardnin eli Yrjö Aholan taiteen arvosta ei löytynyt tietoa. Pari vuotta sitten pidettiin hänen muistonäyttelynsä Ivalossa:
http://www.saariselka.net/Tapahtumat2008/Tapahtumat_4.pdf
Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on tehty hänen töistään dokumentointityö:
http://www.sogsakk.fi/hotel/Arkisto/Opiskelijatyot/Oppilaan_tyot/Matk.o…
Ehkä teoksen arvosta saisi tietoa Rovaniemen taidemuseosta. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kulttuuripalvelut/Mus…
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon...
Electrovox eli niin kutsuttu "Akkustudio" sijaitsi Kaivopuiston läheisyydessä, Akkuteollisuuden tiloissa Neitsytpolku 1B:ssä.
Lähde:
Pete Hoppula, Sinkkuelämää, osa 3. - Blues News 3/2020
Finna-haussa nimekkeen sijaintitiedoissa voi tosiaan lukea "useita sijainteja". Periaatteessa sama nimeke (kuten kirja) pitäisi löytyä tietoluokkansa (kuten kuvakaappauksessasi 993.1 Elämäkerrat) perusteella, mutta aineistoja voidaan sijoittaa myös muihin hyllyihin, kuten Sateenkaarihyllyn kokoelmaan, jolloin esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen voisi löytää sekä sijainnista 1.4 (kaunokirjallisuus), että 1.4 Sateenkaarihylly. Ongelmaasi on helppo ratkaisu: "useita sijainteja" näkyy vain kuvakaappauksesi kaltaisessa, kaikki hakusi tulokset sisältävässä, näkymässä. Avaa nimekkeen (kirjan) sivu sitä klikkaamalla ja saat näkyviin kaikki sijainnit.
Internetin http://www.alltheweb.com/ , hakupalvelulla asiasanalla kirjastovene löytyi Paraisten kaupunginkirjaston sivu http://www.kustnet.fi/blanka/parainensuo.htm, josta löytyi tieto Kirjastovene - Suomen ainoa - käy Paraisten eteläisessä saaristossa 5 - 6 kertaa vuodessa.
Lehtiartikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeli Hyytiäinen, Eija: Kirjoja virtaa saaristoon : Suomen ainoa kirjastovene seilaa Paraisten vesillä, Turun sanomat, 1998-07-16.
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
