Ensin mainitsemasi nuottijulkaisu (Konsta Jylhän hengellisiä lauluja) löytyy Ylöjärven pääkirjaston musiikkiosaston hyllystä. Toinen, Kansansoittajan kiitos, puuttuu Ylöjärven kokoelmista. Sitä on paikalla monessa Pirkanmaan kirjastossa (esim. Tampereella), ja sen voi helposti tilata seutulainaksi Ylöjärvelle. Ota yhteyttä Ylöjärven kirjastoon (kirjasto@ylojarvi.fi tai p.03-3495830), niin asia järjestyy.
Hyvää kevättalven jatkoa!
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Internetissä on sivustoja, joilta löytyy tietoja eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Tässä muutamia tällaisia sivuja:
http://kalorilaskuri.fi/liikunta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00…
http://www.kuntolehti.com/main.php?id=68
http://www.tohtori.fi/?page7978510&id=7079757
Myös joissakin kirjoissa on samantapaisia listoja, esimerkiksi Joanna Hallin kirjassa Hyvän kunnon kirja (s. 244). Esimerkiksi Riku Aallon kirjassa Tie tuloksiin taas kerrotaan mm. kuntoilijalle soveltuvimmista kestävyysliikuntalajeista ja myös lihaskuntoharjoittelusta. Kirjastosta löytyy myös muita uusiakin kirjoja kuntoliikunnasta.
Näitä internet-sivustoja ja kirjoja tutkimalla on toivottavasti helpompi löytää juuri sinulle...
Jos kirjalla on useita tekijöitä, tilitetään korvaus näille pääluvun mukaisessa suhteessa.
Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Jos teoksella on alkuperäisen tekijän lisäksi kääntäjä tai kääntäjiä, tilitetään kääntäjän osuus näille pääluvun mukaisessa suhteessa.
Lainauskorvausta jaetaan vain teoksille, joilla on ISBN-tunnus. Näin ollen lehdissä julkaistusta aineistosta ei makseta lainauskorvauksia.
https://www.sanasto.fi/
Valitettavasti kyseistä elokuvaa oli vain yksi kappale Hakunilan kirjastossa ja se on kadonnut.
Kirjaston kautta elokuvaa ei siis saa, kannattaa kysyä videovuokraamoista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen elokuvat ja muu aineisto löytyy Internetistä HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
HelMet-kirjastoissa perittävät maksut löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( www.helmet.fi ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Varausmaksusta todetaan näin:
varausmaksu 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta: aikuisten aineisto/varaus: 0,50 e
Varattavan aineiston käyttötarkoitus ei siis vaikuta varausmaksuun, mutta jos olet alle 18-vuotias tai jos varaamasi aineisto on lasten- tai nuortenosastolta, varaus on maksuton.
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin...
Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
Kyseessä on Markku Aron esittämä laulu Maailman kaunein nainen. Laulu julkaistiin 1996 Aron albumilla Rakkauden toukokuu. Siteerattu virke on laulun kertosäkeestä.
Kappaleen tiedot Ylen Fono-tietokannassa.
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Jos tarkoitat digikirjastolla Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelua, sieltä ei löydy näin "uutta" lehteä, sanomalehtiä on tällä hetkellä digitoitu 1930-luvun loppuun.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Salon Seudun Sanomat löytyy todennäköisesti mikrofilminä Salon pääkirjastosta, joten sinun kannattaa ottaa yhteys sinne ja varata itsellesi laite ja mikrofilmit. https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/kirjasto/kokoelma/lehdet/
Jos lehteä ei jostain syystä löytyisi Salon pääkirjastosta, se löytyy myös Turusta, josta sen voi tilata kaukolainana Saloon.
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
