Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Voisikohan hakemasi nimike olla mahdollisesti "imaami": Imaami – Wikipedia ? Vai tulisikohan kenellekään palvelumme seuraajista mieleen jokin muu nimike mikä voisi tulla tässä kyseeseen?
Baskeista löytyy tietoa osoitteissa
http://tanjani.avenet.fi/ranska/liite/liiteapu.html
http://kotinetti.suomi.net/espanjaseura.oulu/page6.htm
Lisäksi voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
mistä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy seuraavaa kirjaa: Kurlansky,Mark: The Basque history of the world.
Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce...
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen...
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Stephan Pastisin Helmiä sioille on julkaistu albumina vuonna 2006 (Sammakko). Tässä varhaisimmassa albumissa ovat kääntäjinä olleet Elina Koskelin ja Katja Rosvall. Tämä löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastosta hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1786737~S9*fin).
Helmiä sioille 2 julkaistiin 2009, siinä kääntäjänä on vain Elina Koskelin. Tämäkin löytyy hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1903943~S9*fin).
Helmiä sioille 3 julkaistiin vuonna 2011 ja siinä on kääntäjänä uusi nimi eli Sanni Aava.
Ehkä kannattaa nuo osat 1 ja 2 tarkistaa, jos sisältäisivät nämä toivotut käännökset.
Heikki Poroila
Metsästäjäliitto on laatinut metsästysseuroille mallisäännöt ja niissä ainakin puhutaan seuran hallituksen tehtävistä ja toimivallasta. Liitossa varmaan osataan vastata tähän paremmin. Se riippuu ao. seuran säännöistä, miten niissä on päätöksenteosta ja rahanjaosta määrätty.
Lumme-kirjastoissa on kirjoja JavaScript-kielestä. Alla linkki tietoihin kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Suomessa on useita 'sarkkila'-nimisiä kyliä, mutta niin Kielitoimiston sanakirjasssa kuin Suomen etymologisessa sanakirhjassa sanat 'sarkkila' tai 'saarkki' eivät saaneet yhtään osumaa. Sana ei näin ollen tarkoittaisi mitään muuta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Varauksen sijoitus ei muutu, kun noutopaikkaa vaihdetaan. Matkalla-tilassa olevan varauksen noutopaikkaa ei voi vaihtaa.
Noutopaikan voi vaihtaa pudotusvalikosta, joka on teoksen nimen oikealla puolella varauslistassa. Kun noutopaikka on vaihdettu, pitää muutos vielä vahvistaa.
