Orm Punaisen lailla vetäviä historiallisten seikkailuromaanien klassikoita ovat esimerkiksi Alexander Dumas’n Kolme muskettisoturia sekä Monte Criston kreivi. Sellainen on myös Mika Waltarin romaani Mikael Karvajalka sekä vakavampi, mutta myös seikkailuntäyteinen Sinuhe egyptiläinen.
Lisää historiallisia seikkailuromaaneja löytyy Kirjasammosta ja Helmet-luettelosta hakusanoilla historialliset seikkailuromaanit.
Yksittäisinä mahdollisesti kiinnostavina vinkkeinä Juha Ruusuvuoren viikinkiaikaan sijoittuva romaani Jurmo sekä Antti Tuurin suomentama islantilainen Poltetun Njállin saaga ja Sirpa Aallon suomentama Jómin saaren viikinkien saaga.
Vanhahtavaa suomen kieltä löytynee kotimaisista klassikoista alkaen Aleksis Kiven Seitsemästä...
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Haku Aleksista, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta, antoi tulokseksi kahdeksantoista viitettä filosofi Jean-Francois Lyotardista. Artikkeliluettelo liitetiedostona.
Filosofisen aikakauslehden niin & näin verkkosivuilta löytyy artikkeleita, joissa viitataan Jean-Francois Lyotardiin, mm. osoitteissa
http://www.netn.fi/199/netn_199_pyoria.html
http://www.netn.fi/395/netn_395_holvas.html
Vapaa Ajattelijan numerosta 1/2001 löytyy artikkeliviittaus Lyotardiin:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/posthum.html
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
Mike Nicholsin elokuva Wit (2001) on julkaistu suomeksi sekä nimellä Elämän opetukset että Henki. Jälkimmäistä nimeä on käytetty dvd-julkaisussa, jota on saatavilla myös monista kirjastoista.
Tietoa elokuvasta IMDB:ssä: https://www.imdb.com/title/tt0243664/
Nuottia Pentti K. Vilppulan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Kurjet saapuvat ei valitettavasti ole julkaistu missään lainattavassa nuottijulkaisussa. Ainoa nuotti kappaleesta on tutkittavissa Musiikkiarkiston tiloissa eikä aineistoa kaukolainata eikä siitä toimiteta kopioita.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4611352
En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Laulun...
Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät muun muassa seuraavat teokset:
Alasalmi, Päivi: Loistava yksinhuoltajuus
Sukula, Seija: Matka äidiksi: tarinoita adoptiosta ja yksinvanhemmuudesta
Yksinhuoltajuus Suomessa
Mantu, Eve: Musta tulee perhe!: voimakirja yksin odottavalle
Rohkeutta, isä! / Tapio Aaltonen ... [et al.]
Eilenberger, Marianne: Sinkkuna myötä- ja vastoinkäymisissä
Hietamies, Leena: Onnen murut: yksinhuoltajan päiväkirjasta
Yksinhuoltajan elämänhallinnan opas / Eva Gottberg, Heljä Sairisalo (toim.).
Mahkonen, Sami: Lastensuojelu ja laki
Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien lainsäädäntö / toimittaja: Mari Koskinen (2010)
Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2007)
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2011...
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
16.6.2000 ilmestyi kaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden numeroa, joilla on antamasi ISSN-numero. Voit lukea lehtiä Helsingin kaupungin pääkirjastossa. Emme lainaa lehtiä edes muihin kirjastoihin, jotta ne olisivat aina paikalla luettavissa. Lehdet löytyvät myös ainakin Eduskunnan kirjastosta.
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/
Hei,
Kyseessä on Roddy Doylen teos: "Hihittäjähoito" (2001). Doylelta on suomennettu myös:
Paddy Clarke hähhähhää,(1994)
Nimeni on Henry Smart, (1999)
Nainen joka törmäili oviin, (1998)
Näitä kaikkia on Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Jos tämä kirja on joskus ollut Vaski-kirjaston kokoelmissa, se on todennäköisemmin poistettu loppuunkuluneena kuin varsinaisesti sensuroitu. Englanninkielinen teos näyttäisi olevan Lastu-kirjastossa, Lahden pääkirjaston varastokokoelmassa. Sen saanee tilattua kaukolainana haluamaansa kirjastoon.
Helmet-kirjastoissa Vauhdin maailmaa valitettavasti säilytetään vasta vuodesta 1980 alkaen. Sen sijaan se löytyy Kuopion varastokirjastosta vuodesta 1965 alkaen, ja myös vuosikerta 1975 näyttää sieltä löytyvän. Voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, esimerkiksi käyttäen lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myös Kansalliskirjaston kokoelmista lehti löytynee, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan.
Valitettavasti kukaan ei vielä näytä keksineen tehdä sellaisia kirjoja.
Nettisivuja, videoita, tehtäviä ja ostettavia pelejä kyllä löytyy.
Esim. Lukimatka, Pedanet, Maria Blombergin blogisivut ja Aikapuu
Kirjastosta löytyy lisäksi erilaisia loru ja runokirjoja isoille ja pienille Vaarakirjastot sekä riimittelystä kertovia kirjoja Vaarakirjastot.
Ääneenlukiessa myös ne käyvät lorutuspahjiksi.
