Tässä on nettisivuja, joista voit löytää kuvia keskiajan vaatteista:
http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html#naisen
http://www.kaspaikka.fi/projektit/juoksevakoira/sis_luettelo.html
http://www.costumes.org/history/100pages/medievalinks.htm
Pukuhistoria on Espoon kirjastoissa luokassa 90.21
Teoksia keskiajan vaatteista:
Hatt, Christine.
Clothes of the medieval world
Langh, Tea.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle
Shaw, Henry.
Dress and decoration of the middle ages
Hunnisett, Jean.
Period costume for stage & screen : patterns for women's dress, medieval - 1500 / Jean Hunnisett ; illustrations by Kathryn Turner.
Ruby, Jennifer.
The medieval world
Sichel, Marion.
Costume reference 1 : Roman britain and the Middle...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston valikoimista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
James päällä joka säällä: ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa
Vienonen, Mikko: Koit ny rauhottu! : tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin
Pop - rauha - rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä
Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea
Gothic & Lolita / photograps by Masayuki Yoshinaga; foreword by Katsuhiko Ishikawa
Haye, Amy De La: Surfers soulies skinheads & skaters : Subcultural style from the forties to the nineties
Burda-lehden vuosikerta 1998
Reed, Paula: Fifty fashion looks that changed the 1990s.
1990-luvun muotia voi muistella myös esimerkiksi...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ihan mukavasti aineistoa kysymästäsi aiheesta. Voit itsekin katsoa verkossa olevasta aineistorekisteristämme Pallas-Introsta osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse sitten ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään sana ennustaminen, niin saat ainakin 61 viitettä ko. aiheesta ja mukana on myös kädestä ennustamista ja tarot-kortteja.
Ohjelma näyttää aina 5 viitettä kerralla ja sinistä nuolta näpäyttämällä pääset eteen päin katsomaan seuraavia viitteitä.
Tässä muutama esimerkki:
Reid, Lori: Kädestä katsomisen taito, 1997.
Aaltonen, Kalervo: Suuri tarotkirja: mielen labyrintti, 1997
Silva, Esmeralda da: Tarot, 1997
Barrett, David V.: Kädestä...
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Postin mukaan vanhat 1. ja 2. luokan ikimerkit ovat samanarvoisia kuin nykyinen kotimaan ikimerkki, joka on tällä hetkellä (23.6.2026) arvoltaan 3 €. Postin antama arvo tarkoittaa sitä, että merkit käyvät arvostaan postimaksuksi.Jos taas mietitään merkin keräilyarvoa tai nimellishintaa, on kysymys hieman monisyisempi: Filatelia-sivuston mukaan kaikki postimerkit on luetteloitu, mutta hinnat ovat kauppiaiden myyntihintoja. Keräilijöiden maksamat käytännön hinnat ovat yleensä noin 30–50 % luettelohinnoista, mutta asiaan vaikuttavat paitsi kysyntä ja tarjonta myös esimerkiksi myytävän postimerkin kunto. Suomalaisia merkkejä käsitteleviä luetteloita ovat LAPE ja NORMA, joita löytyy myös useista eri kirjastoista.Edellä mainitut seikat huomioon...
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Lappeenrannan kirjasto kuuluu Suomen maakuntakirjastoihin, joten se on iso kirjasto. Maakuntakirjaston tehtäviin kuuluu mm. oman alueensa tieto- ja kaukopalvelu sekä maakuntatiedon kerääminen (Lappeenrannassa Carelica-kokoelma).
Tilastoja eri kirjastoista löytyy osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi. Vuonna 2010 Lappeenrannan maakuntakirjastosta lainattiin 1025249 kertaa ja kirjastossa kävi 585602 ihmistä.
Helsingin kaupunginkirjaston digitalkkareille ei voi varata aikaa netissä. Tämä koskee siis myös Käpylän digitalkkaria. Teidän on parasta soittaa suoraan Käpylän kirjastoon (puh. 09 310 85061) ja sopia ajasta henkilökohtaisesti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto/Palve…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole missään Suomen kirjastoissa. Tutkin osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla tilannetta, mutta huonolta se tosiaan näyttää.
Kirja on silti mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu/. Siellä olevalla lomakkeella voi itse tehdä kaukotilauksen. Ulkomailta tilaaminen on vain melko kallista, sillä Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatusta kirjasta voi joutua maksamaan 25 euroa. Siksi saattaisi tulla halvemmaksi hankkia kirja suoraan ulkomailta.
Apurahoista ja säätiöistä löytyy esim. seuraavat teokset:
Apurahojen haku- ja jakoaikoja 2000. Syyskuu
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain.1997
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä.1995
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ .
Aineistohausta saat myös selville kaikki pääkaupunkiseudulla olevat apurahoja koskevat teokset. Valitse asiasanaksi apurahat.
Suurin osa näiden kirjojen tiedoista löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen linkeistä osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Tästä linkkilistasta löydät myös ulkomaisia apurahajärjestöjä.
Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja.
Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Ylen arkistomyynti vastaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Ylen arkistomateriaalia yksityis- tai tutkimuskäyttöön voi tiedustella tämän lomakkeen kautta:
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Voisiko olla kyseessä Volter Kilven Alastalon salissa, joka etenee hyvin verkkaiseen tahtiin? Olisiko lukijoillamme tietoa? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kirjaston paikannimikirjoista ei löytynyt tietoa kylän nimestä, ei myöskään verkosta löytyvästä Paikannimikirjasta, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta voi kysyä, onko asiaa tutkittu.
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
