Vastaan sen perusteella, mitä löytyi teoksista Iso Raamatun tietosanakirja, Raamattu ja sen kulttuurihistoria ja Encyclopaedia Britannica (www.britannica.com). Varmaa vastausta kysymykseen ei löydy.
Kuningas Salomo hallitsi Israelia n. 970-931 eKr. Raamatun kirjoista Salomoon yhdistetään Saarnaajan kirja, Sananlaskut ja Korkea Veisu. Sananlaskuista osa voidaan jäljittää Salomon aikaan, mutta ei ole varmaa, että ne todella olisivat hänen itsensä sepittämiä, saati kirjoittamia. Sananlaskut on koottu yhteen 200-luvulla eKr. Mm. kieliasun ja kulttuurihistoriallisten seikkojen perusteella muutkin mainitut kirjat ajoitetaan Salomon aikaa myöhemmälle ajalle. Tämä ei tietenkään todista, etteikö Salomo olisi osannut kirjoittaa. Kirjoitustaito ei...
Luetun ja kuullun ymmärtämiseen liittyviä erityisopetuksen harjoituskirjoja ei löytynyt kirjaston kokoelmista. Ne ovat ammattikirjallisuutta, ja niiden lainausoikeuksia on siis todennäköisesti rajoitettu. Harjoituskirjojen sijaan suosittelisin lukemaan opetteleville tarkoitettua helppolukuista kirjallisuutta. Olisi tärkeä löytää sellaista kirjallisuutta, joka olisi innostavaa ja vetävää luettavaa, mutta samalla kieleltään tarpeeksi helppoa.
Helmet-lukudiplomissa olisi yhtenä osa-alueena "Helppolukuiset sarjat". Sieltä voisi löytyä sopivaa luettavaa:
https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Tässä Louna-kirjaston 1. ja 2. luokkalaisille suunnattujen helppolukuisten kirjojen lukudiplomilista:
https://...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Ei valitettavasti löydy, kyseistä kirjaa on hankittu vain Helsingin ja Espoon puolelle, mutta saat se kyllä varattua tai tilattua myös itsellesi Vantaalle. Katso saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://www.libplussa. fi Jos teos on hyllyssä-tilassa, voit soittaa samantien ko. kirjastoon ja pyytää lähettämään sen käyttämääsi kirjastoon. Jos kirja on lainassa, voit tehdä siitä maksullisen varauksen (5mk) omassa kirjastossasi.
Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Nimistä Inez ja Isabella löytyy tietoa tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, kohtaan 'etsi arkistosta' inez ja 'hae', samoin isabella.
Ottilia(a)nan tavallisimpia muunnoksia ovat Ottelia(a)na ja Ottilia, muissa maissa myös Odilia, Odette, Oda, Odine, Odina jne. Miehennimenä Otto on samaa alkuperää. Lähtöisin nämä nimet ovat muinaissaksan juuresta od- 'omaisuus, rikkaus'. Tähän nimiryhmään kuuluvia naispyhimyksiä on runsaasti, mikä seikka on lisännyt nimen suosiota Euroopassa. Suomen kalenterissa Ottiliana oli v. 1794-1795 4.6.
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Varauksia ei voi jättää etukäteen, vaan vasta kun kirjan tiedot on viety HelMet-tietokantaan. Uusien kirjojen hankintoihin on linkki www.helmet.fi -sivulla. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee uutuusluettelosta suoraan kirjan tilauksen mahdollistavalle sivulle.
Yhteyksiä kustantajiin ei ole, mutta hankintatoiveen voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun kautta.
Hei! Olisikohan etsimäsi kirja Anni Qvistin Höpsistä pussiin (WSOY, 1971). Kirja on asiasanoitettu Lastenkirjainstituutissa seuraavilla asiasanoilla: runokuvakirjat; suuraakkoskirjat; tytöt; leikki-ikäiset; vallattomuus; touhukkuus; luonteenpiirteet; kotimainen kirjallisuus
Lastenkirjainstituutin kokoelmassa kirjasta on myös seuraavanlainen tiivistelmä: Pieni tyttö Nöpöstiina on touhukas tenava, joka kaataa kukkaruukun, työntää helmen nenään, piirtää seinille ja tekee monenlaista vallatonta, mutta on vanhemmilleen rakas. - Runomuotoinen kuvakirja, osin tikkukirjaimin. - Kannen kuvassa tyttö riippuu pussissa joka on pyykkinarulla; etualalla kissa, taustalla punainen aita; punainen kangasselkä.
Raahen kirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei...
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos.
On aina mukava kuulla kehuja :)
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta-vuotta 2016 Sinulle ja puolisollesi.
Välitän terveisesi muillekin kirjastolaisille.
Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös...
Kirjallisuutta:
Fabritius: Kengitysopin käsikirja (u.p. 1996)
Paatsama: Hevosen kengitys ja ontumisviat (1973)
Vuorinen: Kengitysoppi (1937)
Gummerus: Kavionhoito- ja kengitysopas : maamiehiä varten (1923, 1927)
Bergman: Kengitysoppi (1920)
Englanninkielisiä:
The natural horses. Practical guide to lameness in horses (myy Ratsukenkä Oy)
Liikkeitä Oulussa:
Ravitarvike Karhula Äimärautio p. 379885
Oulun ratsastustarvike Kirkkok. 65 p. 377999
Ratsumestarit Isok. 10 p. 3118666
Muualla:
Ratsukenkä Oy Helsingissä
Velj. Wahlsten Oy Vieterik. 1 Jokimaan ravikeskus 15700 Lahti p. 03-7353331
Kengitysseppiä koulutetaan Ypäjän hevosopistossa
http://www.ypaja.fi/hevos-opisto. Sieltäkin voinee kysyä lisätietoja.
Suomen kengityssepät ry:llä on kotisivu...
Tätä teosta ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joten sitä ei ole suomennettu. Tanskaksi se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja Tampereen yliopiston kirjastosta.
https://finna.fi/Record/abo.999012813405972?sid=4161444939
Victoria Benedictsson kirjoitti teoksensa Fru Marianne salanimellä Ernst Ahlgren. Teoksen Marianne-rouva suomentajaksi mainitaan Auk. Dahlberg. Suomennos ilmestyi vuonna 1890.Teosta on joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmissa, mutta useimmista sitä ei saa kotilainaan. PIKI-kirjastojen kohdalla ei ole mainintaa, että kirjaa ei saisi kotilainaan, joten voitte yrittää tilata teoksen kaukolainaa oman lähikirjastonne kautta.https://finna.fi/Record/piki.3216211?sid=4867831854
Fjodor Dostojevskista on suomeksi julkaistu Kaj Kauhasen suomentamana Henri Troyatin ranskaksi kirjoittama elämäkerta Dostojevski (alk. Dostoievsky)Suoraan suomeksi julkaistua elämäkertaa Dostojevskista ei Finna-tietokannasta löytynyt.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
