Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista:
Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990.
Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990.
Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992
Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto.
Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992.
Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Kyseessä on Christian Nybyn ohjaama 'Se' toisesta maailmasta (The Thing from Another World) vuodelta 1951. Elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa MTV1:llä vuonna 1972.Lähteet:’Se’ toisesta maailmasta – WikipediaThe Thing from Another World | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Jarmo Leppiniemen ja Tapani Kykkäsen kirjasta Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta on tullut 5. uudistettu painos vuonna 2007. Samoin Soile Tompurin kirjasta Kehittyvä kirjanpitotaito on tullut uusi painos 2007. Nämä uudet painokset eivät vielä ole Oulun kaupunginkirjastossa lainattavissa.
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
Valitettavasti myöhästymismaksuja ei voi toistaiseksi maksaa netissä.
Myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla.
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Hei,Tämä voisi olla Alfonso Araun ohjaama Rakkauden pilvitarha (A walk in the clouds, 2001). Pääosissa mm. Keanu Reeves.https://www.imdb.com/title/tt0114887/
Tässä sitaatissa oli valitettavasti sen verran vähän tarttumapintaa, ettei sen paikantaminen onnistunut; edes kontekstia ei sen perusteella voi varmasti päätellä – kyse voi olla osasta proosateosta tai kirjettä tai vaikkapa haastattelussa esitetystä ajatuksesta.
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto, ja se toimii myös valtakunnallisena lääketieteen ja terveystieteiden keskuskirjastona. Terkon www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/
Myös yleisissä kirjastoissa on kirjallisuutta, joissa käsitellään aihetta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kirjoja voit hakea HelMet-aineistohaulla osoitteessa www.helmet.fi esim. asiasanoilla virtsateiden taudit, geriatria ja vanhustentaudit.
Kirjastojen yleisöpäätteiltä pääset myös maksullisiin tietokantoihin, joiden käytössä henkilökunta opastaa mielellään.
Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille...
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Voit järjestää arvonimet järjestykseen Tuulikki Holopaisen Sihteerin & assistentin käsikirjasta löytyvän arvonimien luokituksen avulla. Se pohjautuu Tasavallan presidentin asetukseen arvonimistä (Finlex 381/2000).
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Tässä on nettisivuja, joista voit löytää kuvia keskiajan vaatteista:
http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html#naisen
http://www.kaspaikka.fi/projektit/juoksevakoira/sis_luettelo.html
http://www.costumes.org/history/100pages/medievalinks.htm
Pukuhistoria on Espoon kirjastoissa luokassa 90.21
Teoksia keskiajan vaatteista:
Hatt, Christine.
Clothes of the medieval world
Langh, Tea.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle
Shaw, Henry.
Dress and decoration of the middle ages
Hunnisett, Jean.
Period costume for stage & screen : patterns for women's dress, medieval - 1500 / Jean Hunnisett ; illustrations by Kathryn Turner.
Ruby, Jennifer.
The medieval world
Sichel, Marion.
Costume reference 1 : Roman britain and the Middle...
