Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Helsingin kaupunginkirjaston lehtitietokantaan on linkki osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ Kun vapaasanahaku-kohtaan kirjoittaa paikallislehdet saa tulokseksi 8 osumaa, joihin kuuluu mm. Alueuutiset ja Töölöläinen. Töölön kirjaston lehtisalista löytyvät tällä hetkellä edellämainittujen lisäksi Munkinseutu ja Puoli kaupunkia, joskus myös Kampin uutiset. Pääkaupungissa ilmestyvät paikallislehdet löytyvät parhaiten pääkirjastosta Pasilasta, joka ylläpitää Helsinki-kokoelmaa. Näitä lehtiä voi tiedustella puhelimitse numerosta 31085 426.
Valtakunnallinen paikallislehtihakemisto löytyy Paikallislehtien Liitosta (c/o Sanomalehtien Liitto, p. 2287 7300) Julkaisu on: Suomen Lehdistö - Finlands Press (p. 2287 7310) Nettiosoite on: http://www....
Vaasan kirjastoissa ei ole kyseistä teosta, mutta saat sen käsiisi kaukolainaamalla joltain muulta paikkakunnalta. Kaukolainapyynnön voit käydä tekemässä lähimmässä kirjastossa joko yleisessä kirjastossa tai oman oppilaitoksesi kirjastossa. Vaasan kaupunginkirjastossa kaukolainan maksu on yksi euro, jos laina tulee toisesta maakuntakirjastosta. Muissa kirjastoissa maksut voivat vaihdella.
Leena Krohn on kyllä ihan omanlaisensa kirjailija suomalaisessa kirjallisuuskentässä, ketään ihan vastaavaa ei äkkiä löydy.
Mutta jotain samaa saattaisi olla esim. Maarit Verrosen tuotannossa, myös hän pohtii monenlaisia filosofisiakin ongelmia ja ottaa mukaan scifin keinoja, kuten Krohnkin. Tyyli on silti aika erilainen, ei ihan perinteistä scifiä Verrosellakaan, ja ympäristöt ovat aika paljon arkipäiväisempiä kuin Krohnilla. Toinen varteenotettava suomalainen scifisti on Johanna Sinisalo, jota Krohniin yhdistää ehkä eniten voimakas ympäristötietoisuus.
Erikoisia asioita tavallisille ihmisille tapahtuu myös Miina Supisen novelleissa, mutta nekin poikkeavat tyylillisesti Krohnin teksteistä melkoisesti. Supinen on nimittäin ehta koomikko....
Hänen oikea nimensä on Catherine Bollö Amagalu ja hän työskentelee nykyisin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Hän on valmistunut Tukholman yliopistosta ja asuu Solnassa. Ilmeisesti musiikkiura jäi varsin lyhyeksi. Hän on julkaissut tuon vuonna 2000 ilmestyneen Shimoli-cd:n. Sen lisäksi hän on mukana oikealla nimellään yhdellä raidalla vuonna 1996 ilmestyneellä Scrappy G:n rap-levyllä On top. Hänellä on Facebook-profiili, joten ehkä sen nimikirjoituksen saaminen onnistuisi sitä kautta.
Kirjastot.fi ammattisivustolta löytyy lista Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastojarjestelmat?language_content_entity=fi
Kirjastoseuran kooste kirjastojärjestelmistä Suomessa on vuodelta 2015. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Avoimen lähdekoodin järjestelmät voisivat sopia hyvin teidän tapaukseenne. https://www.kreodi.fi/en/23/Artikkelit/436/AVOIMEN-L%C3%84HDEKOODIN-KIRJASTOJ%C3%84RJESTELM%C3%84T.htm
Toisaalta voisi ajatella järjestelmäksi samaa, jota muut alanne oppilaitokset käyttävät. Se voisi helpottaa mahdollista yhteiskäyttöä.
Kolmas vaihtoehto voisi olla kunnan käyttämä...
Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta:
- Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b
- Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b
- Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina...
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields...
Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
Kirja on vain Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa. Kirjan luettelointitiedoista ei selviä, onko se sarjakuva-albumi vai muun tyyppinen lastenkirja. Kansallikirjastosta kerrottiin, että kirjan voi tutustumista varten varata, ja että siitä voi tarvitessaan saada palvelukopioita, mutta kotilainaan tätä ilmeisesti ainoaa kappaletta ei saa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Ensimmäisenä tulee mieleen Yaa Gyasin romaani Matkalla kotiin (Otava, 2017). Siinä toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Myös seuraavat kirjat saattaisivat kiinnostaa tematiikaltaan, vaikka eivät aivan kaikilta osin kuvaukseesi sovikaan.
Mathis, Ayana: Huonetta ja sukua (WSOY, 2014) - Orjuuden ja rotusyrjinnän perintö 1900-luvun Yhdysvalloissa yhden perheen kautta kerrottuna.
Morrison, Toni: Tervanukke (Tammi, 1982) - Erilaisista taustoista tuleva...
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä...
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama:
Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996)
Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999)
Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa.
Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat.
Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/...
