Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu yksi amerikansuomalaisten sanomalehti, The Finnish Update, joka oli aikaisemmin nimeltään mainitsemasi Amerikan uutiset. Lehti on tilattu Rikhardinkadun kirjastoon, ja sitä säilytetään kuluva ja sitä edellinen vuosi, joten sielläkään ei ole 1990-luvun lehtiä. Lehdellä on verkkosivut, internetosoite on http://www.finnishupdate.com/ Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy amerikansuomalaisten sanomalehtien mikrofilmiluettelo, mutta se käsittää vain vuodet 1876-1970.
Yleisisistä kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä (hakupalvelu osoitteessa finna.fi):
Hänninen, Hanna, Maarit Karppinen, Markku Leskelä, ja Maija Pohjakallio. Tekniikan Kemia. 14., uudistettu painos. Helsinki: Edita (2018)
Smyth, Lawrence; Liam, Hennessy, ja Vince, Sally: New Engineering Technology: 3rd edition. (2015)
Yli-Niemi, Jussi: Ruostumattomat teräkset. Teknologiainfo Teknova Oy (2005)
Forsell, Pia: Kone- ja metallituoteteollisuuden ympäristöopas : tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. (2000)
Seppälä, Jyri ; Koskela, Sirkka ; Palperi, Matti ; Melanen, Matti: Metallien jalostus ja ympäristö. Suomen ympäristökeskus : Edita (2000).
Lisäksi internetistä...
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Ikkunoiden historiasta, materiaaleista ja kunnostuksesta löytyy kirjallisuutta etenkin kirjastojen rakennus- ja perinnerakennusosastoilta. Monet talojen kunnossapitoa tai remontoimista käsittelevät kirjat sisältävät myös ikkunatietoa, samoin kuin rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria käsittelevä kirjallisuus. Alla joitakin 2000-luvulla julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan myös ikkunoista.
Ikkunakirja: perinteisen puuikkunan kunnostaminen / Juulia Mikkola & Netta Böök
Suuri talokirja: oman talon käsikirja / Risto Pekkala
Talotohtorin rakenneopas: remontoijille, korjaajille ja rakentajille / Panu Kaila
Talo kuntoon: talon ulkorakenteiden kunnostusohjeita perustuksista savupiippuun / Sverre Holøs
Läpi...
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
Tätä laulua emme ole kyenneet valitettavasti tunnistamaan. Fono.fi:stä löysin kappaleita, joiden nimessä on sanat bad thoughts, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Bad+thoughtsNäissä kolmessa solisti on mies:Bad thoughts, Out of luck, äänitteessä WALKING DOWN 10th STREET (2009)Good thoughts, bad thoughts, FunkadelicI think bad thoughts, Danko JonesYhtyeen X solistina on (myös) nainen, mutta viuluja en kuule kappaleessa I must not think bad thoughts
Annie Daltonin kirjoittamaa Enkeliakatemia -sarjaa on julkaistu suomeksi neljä osaa. Englanniksi sarjassa on nyt ilmestynyt yhdeksän osaa. Sarjaan on tulossa kirjailijan mukaan ainakin 12 osaa. Tietoa sarjan seuraavista suomennoksista voit kysyä suoraan kustantajan (WSOY) nettisivulla olevalla palautelomakkeella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Enkeliakatemiasta ja Annie Daltonista voit lukea lisää seuraavilta englanninkielisiltä nettisivuilta
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13… ja http://www.angelsunlimited.co.uk/
Kirja Ei eloonjääneitä on The Nightmare room -trilogian kolmas osa.
Katso esimerkiksi Internetissä Scifi- ja fantasiakirjallisuuden sivut Risingshadow.net: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine
Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tästä mallista korjausopasta, mutta kaukolainaksi voimme tilata muista kirjastoista. Saatavilla olisi esimerkiksi seuraavat:
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Autobook (1974)
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Owner's workshop manual (1974)
Clarke, R.M.: Fiat 600 & 850, 1955-1972 (1994)
Haynes, J.H.: Fiat 600D: owner's workshop manual (1988)
Korp, Dieter: Missä vika? Fiat 600 (1972)
Seuraavalla lomakkeella voit jättää meille kaukolainatilauksen:
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Risto Ahdin mittavasta runotuotannosta löytyy parikin erilaista Omakuva-nimistä runoa. Látó-lehdessä vuonna 2005 julkaistu Önarckép, joka sisältää säkeen väärään puuhun nojaavista tikkaista, on alunperin kokoelmasta Kukko tunkiolla (WSOY, 2002):
"Hän havahtui ja sanoi: 'Tikkaat hyvä, mutta nojaavat väärään puuhun.
Luuranko hyvä, mutta mitä tehdään tällä kaikella pilaantuneella lihalla.'"
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
HelMet-kirjastoista kirjan saa omaan HelMet-lähikirjastoon tekemällä siitä varauksen. Hyllyssä oleva kirja käsitellään kirjastossa varauslistan mukaisesti eli palautetaan ja toimitetaan varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle hänen valitsemaansa noutokirjastoon. Varaus ei maksa mitään.
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Valitettavasti sivustosta ei mistään löydy julkaisijaa eikä ylläpitäjää, joten emme tiedä, kuka sivustoa ylläpitää. Ainoa tieto, joka viittaa tekijään on päivityspäivämäärä, joka on vuodelta 2019.
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Ulkoista kiintolevyä voit kyllä käyttää, kunhan se on USB-liitäntäinen. Kannettava irtonainen sisäinen kiintolevy sen sijaan on ongelmallinen, sitä emme suosittele.
