Tarkoitat varmaan Jamey Aebersold:ia, jonka soitonoppaita pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä kosolti. Voit hakea aineistoa osoitteessa http://www.libplussa.fi esimerkiksi tekijähaulla, taikka tulla lähimpään kirjastoon kyselemään.
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://monihaku....
Seuraavasta teoksesta on varmasti hyötyä:
Häyry, Heta: Hyvä, kaunis, tosi - arvojen filosofiaa , 1997
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
www.libplussa.fi
Voit myös tehdä omia hakuja Plussasta käyttämällä hakusanana jotakin
filosofiaan liittyvää termiä esim. 'etiikka'.
Netistä löydät hyviä linkkejä vaikkapa linkkikirjasto
Makupaloista osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/filosofi.htm
Valitettavasti tätä levytystä ei HelMet-kokoelmaan ole hankittu, eikä sitä näy missään muussakaan julkisessa kokoelmassa olevan. Suosittelen tekemään hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Ehkä tämä ajan kanssa saadaan hankituksi.
Heikki Poroila
William Blaken teoksessa The Marriage of Heaven and Hell on virke “The man who never alters his opinion is like standing water, and breeds reptiles of the mind.”. Tuomas Anhava on suomentanut kohdan näin: "Ihminen, joka ei koskaan muuta mieltään, on kuin seisova vesi ja sikiää mielen matelijoita." (s. 68).
https://www.gutenberg.org/files/45315/45315-h/45315-h.htm
Blake William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa (1959)
Selkeää vastausta ei ole kysymyksen laajuuden ja erilaisten tutkimusten kirjavuuden vuoksi. Vuonna 2019 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan Suomessa sekä miehillä että naisilla esiintyi eniten kohonnutta verenpainetta. Mukana oli kuitenkin vain 12 maata. WHO:n maailmanlaajuisissa arvioissa kohonneesta verenpaineesta Suomi näyttää sijoittuvan jatkuvasti korkealle, mutta ei aivan kärkeen.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673619311456?via…
https://www.who.int/data/gho/data/indicators/indicator-details/GHO/rais…-(sbp-=140-or-dbp-=90)-(age-standardized-estimate)
Kirjasampo-palvelussa voi selata teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Kuuba. Ehkä löydät niiden joukosta oikean teoksen. Kimalaiskolibri/ Meri, Tapio on autofiktio ja sijoittuu Kuubaan sekä Guatemalaan ja päähenkilö on mies, voisiko se olla etsimäsi? Teoksen nainen on kylläkin lentokenttävirkailija.
Hei,
Tarkoitat varmaan Ines Lappalaisen kirjaa Liian mukava mörkö, joka ilmestyi Lasten oma kirjastokerho -sarjassa (Sanoma, 1980). Kirja löytyy Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastosta ja jos krijan haluaa omaksi, löytyy sitä nettidivareista.
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
