Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-...
Yeatsin muistiinpanojen mukaan runo perustui lauluun jonka Yeats oli kuullut vanhan naisen laulavan joen rannassa Ballisodare kaupungissa, Sligon kunnassa, Irlannissa. Runon wikipedia sivu ehdottaa että tämä laulu olisi voinut olla The Rambling Boys of Pleasure.
Runoa analysoivat ajattelevat että nimi "Salley Gardens" viittaa paikkaan jossa Yeats kuuli tämän naisen laulun. Siellä asukkaat viljelivät "Salley" tai "Sallow" puita, jotka kuulut salix-sukuun, eli pajua.
McGarry, James P (1976). Place Names in the Writings of William Butler Yeats. London, UK: Macmillan. p. 79.
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,...
Kokkolan kaupunginkirjastossa matkailuaiheiset kirjat ja yleistieto maantiedosta/matkailusta löytyvät luokasta 40. Aihe on laaja, joten suosittelisin tuloa paikan päälle.
Erilaisista kirjasarjoista kuten Maailmantieto tai Maailma nyt voi olla apua. Opetustarkoitukseen sopivat kirjat voisivat olla: U-M Rouhiainen: Satumaa 1 ja 2, Matkailuoppaan käsikirja ja Matkailu alueellisena ilmiönä.
Anders webkirjastossa (http://webkirjasto.kpnet.fi )voit kokeilla hakua asiasanalla: matkailu.
Likkikirjastosta,http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp , löytyy hyviä linkkejä. Suosittelen!
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kirjaa ei tarvitse palauttaa itse, vaan se "palautuu" automaattisesti laina-ajan loputtua. Kirjan voi kyllä halutessaan palauttaa jo aikaisemmin. Suomenkielisessä Adobe Reader 7.0:ssa se tapahtuu avaamalla Tiedosto-valikosta Digitaalijulkaisut ja sitten Omat digitaalijulkaisut. Painamalla kirjan kantta hiiren oikealla näppäimellä voi valita "Palauta lainaajalle".
Kappaleeseen ei löytynyt sanoja internetistä eikä kirjastojen kokoelmista. Kannattaisi lähestyä suoraa Allan Vainolaa ja kysyä asiaa häneltä. Hänen kotisivuilta http://www.vainola.org/ löytyy hänen sähköpostiosoite allan.vainola@mail.ee Allan Vainolan Facebook sivu on osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Allan-Vainola/104067099629403
Todennäköisesti ei ole. Oswald Mbuyiseni Mtshalilta on suomennettu muutamia runoja Kulttuurivihkot-lehdessä (vuonna 1985, numerossa 4) ja Kiiltomadon testamentti: sodan ja rauhan tekstejä -julkaisussa (1983). Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole niiden joukossa. Suomennettujen runojen nimet ja alkusäkeet löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kokonaista suomennettua runokokoelmaa ei ole. Myöskään tietoa, että runo olisi sävellettynä saanut suomenkielisen tekstin, ei löytynyt.
Runo kokonaisuudessaan löytyy zulun kielellä (ilmeisesti) ja englanniksi ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.poetryinternationalweb.net/pi/site/poem/item/23501/auto/0/0/…
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
Löysin ikivanhasta päiväkirjastani vastauksen. Runo on Nils Svanbergin kokoelmasta "På vakt" ja alkaa itse asiassa "Livets bilder komma mig inte nära nu längre."
T. kysymyksen lähettäjä
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Helpoiten tekstipätkä löytyy itse kirjasta. Netistäkin pätkiä voi löytyä, mutta ne saattavat olla mukaellen lainattuja tai laittomasti kopioituja.
Kirjan tekstiä ei saa kopioida julkisesti esitettäväksi esim. internetissä ilman tekijän lupaa. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Kirjaa löytyy onneksi monen Vaski-kirjaston hyllystä. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=p%C3%A4in+porkkalaa&type=AllFields
