Sotamies Viirilästä on tarkka kuvaus kohtauksessa, jossa hän suomalaisista sotilaista ensimmäisenä näkee Petroskoin kaupungin. Viirilää kuvataan isopäiseksi ja suulaaksi upseerien harmiksi, joka oli rauhan aikana istunut vankilassa. Sodassa hän oli osoittanut mielipuolisuutta lähentelevää rohkeutta, minkä johdosta oli saanut anteeksi muutoin ruokotonta käytöstään. Kirjan loppupuolella, missä on kuvaus suomalaisten perääntymisestä kerrotaan Viirilän pelottomuudesta: Rauhallisella kävelyllään hän osoitti, ettei pelännyt vihollista eikä esivaltaa. Hänen tottelemattomuutensa oli irvistelyä siitä, että joku kuvitteli hänen tottelevan pelosta, tunteesta, jota hänellä ei ensinkään ollut. Tätä käytöstä ei esimiehensä kestä, vaan ampuu hänet...
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Kallion kaupunginosaan liittyvistä kirjoista meiltä on kysytty ennenkin. Tässä joitakin aikaisempia vastauksia, jotta liittyvät aiheeseen:
Haluaisin tietää, missä kaikissa kirjoissa Helsingin Hakaniemi ympäristöineen esiintyy:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-missa-kaikissa-kirjoissa?language_content_entity=fi
Ketkä kirjailijat kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet Helsingistä tai Kalliosta?
https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-kirjailijat-kirjoittavat-tai-ovat?language_content_entity=fi
Helmet-tietokannasta on mahdollista etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla Helsinki ja Kallio (rajasin Leena Lehtolainen kirjoittamat Maria Kallio -kirjat pois). Näin haettuna sain hakutulokseksi 80 teosta : Kallio-aiheista...
Runon uudempi käännös voi sisältyä johonkin runovalikoimaan, mutta varmaa tietoa en tästä löytänyt. Runoa voi etsiä alla olevista kokoelmista. Niissä kaikissa pitäisi olla jokin Konstantin Simonovin runo:Neuvostolyriikkaa 4 https://finna.fi/Record/outi.100284?sid=4843151467Uuden runon Venäjä https://finna.fi/Record/outi.112402?sid=4843151467Tässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja https://finna.fi/Record/outi.95917?sid=4843151467Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot https://finna.fi/Record/outi.334598?sid=4843151467
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirjastokahvila Metso, joka on avoinna maanantaista lauantaihin kirjaston aukioloaikoina. 1.9. alkaen kahvilassa on arkipäivisin saatavana myös lounasruokaa. Tarjontaan voit tutustua tarkemmin kahvilan internet-sivuilla osoitteessa http://www.kirjastokahvila.fi/.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisessä PLUSSA-tietokannassa on tiedot mm. alla olevista uskontokasvatusta käsittelevistä kirjoista. Tietokantaa voi selata osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Kasvu, usko ja elämä / toimittanut Pekka Launonen, 1997
Ahteenmäki-Pelkonen, Leena: Päivähoidon uskontokasvatus, 1993
Seppälä, Jarkko: Tarvitaanko uskonnollista kasvatusta? - uskonnollisen kasvatuksen tärkeys, 1991
Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma, 1988
Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisestä LINNEA-tietokannasta ilmenee, että aiheesta on jonkin verran tehty opinnäytteitä. Tietokantaa voi tarkastella esim. kaupunginkirjaston työasemilta.
Tiihonen, Eila: Esiluokkalaisten eettiseen ja uskontokasvatukseen liittyvän...
Mustosten sukukirjaa ei löydy Kainuun eikä Sotkamon kirjastoista. En myöskään löydä viitteitä, että sellaista olisi tehtykään ainakaan painetussa kirjamuodossa.
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Hei! Kaarina Laurentin teos Topelius saturunoilijana ei tunne Suolankantaja -nimistä näytelmää. Sellainen löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren Neljäs lukukirjani -teoksesta (WSOY 1954) ja näytelmä perustuu Grimmin satuun.
Terveisin
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi Muonion kunnan pääkirjastoon, sinun on tehtävä siellä kaukolainapyyntö, jolloin kirjasto tilaa haluamasi aineiston sinne. Kirja löytyy MANDAn eli yleisten kirjastojen yhteisluettelon mukaan Tampereelta ja Helsingistä.
Seitsemännen sinfonian kantaesitys tapahtui Tukholmassa 24.3.1924. Esityksen johti Jean Sibelius ja orkesterina oli Tukholman Konsertföreningen.
Kaikkien muiden Sibeliuksen sinfonioiden kantaesitykset tapahtuivat Helsingissä Sibeliuksen itsensä johtamina. Orkesterina näissä esityksissä oli Helsingin kaupunginorkesteri. 1-4 sinfonioiden esitysten aikoihin orkesterin nimi oli tosin vielä Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.
Lisätietoa Sibeliuksen sinfonioista löytyy osoitteesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_sinfoniat.htm
