7.12.1987 oli maanantai. Netistä löytyy useita kalentereita, joista voi tarkistaa vanhojakin päivämääriä, esimerkiksi
https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1987 tai https://www.paivyri.fi/index.php?dt=559951200&ref=1&id=.
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Kysytty kirja on pääkaupunkiseudulla vain Yliopiston kansalliskokoelmassa, josta sen saa lukusalissa luettavaksi. Lainattavia kappaleita löytyy Oulun ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Tampereen kaupunginkirjastossa on mahdollista tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle sekä C-kasetteja ja LP-levyjä CD-levyille. Kelanauhojen digitointiin ei valitettavasti ole laitteistoa.
Internetistä löytyy useita kaupallisia digitointipalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden avulla kelanauhojen sisältämä aineisto on siirrettävissä CD-levyille.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tšekkolovakialaisen kommunistipoliitikon Artur Londonin (1915 – 1986) alunperin ranskaksi kirjoittama teos L’aveu : dans l’engrenage du Procès de Prague ilmestyi vuonna 1968. Se käännettiin tšekiksi jo vuonna 1969 nimellä Doznání : V soukolí pražského procesu. Teoksen käänsi Ivo Fleischmann. Toinen painos teoksesta ilmestyi vuonna 1990.
http://www.nkp.cz/
http://aleph.nkp.cz/F/1YBY54QX9FTGEFRQUJBKRYGDQYTX7KDQ183LKEKBJ2HK35DVC…
https://global.britannica.com/biography/Artur-London
https://fi.wikipedia.org/wiki/Artur_London
Kyseiset teokset käsittelevät osittain samaa asiaa. Erityisesti juuri työturvallisuuslain osalta. Erona on kuitenkin se, että Työelämän lait-kirjassa on kootusti esiteltynä myös työsopimus-, työaika-, työterveyslainsäädäntöä sekä nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus.
Muistaakseni lehdessä oli silloinkin elämänkaari-ilmoituksia.
Finna-haku löysi lehden Kansalliskirjastosta Helsingistä. Hakutulos
Kansalliskirjastoon voi ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla.
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, millaista laitetta käytät. Ei myöskään se, millaista vaihdosta olet tekemässä. Oletko kenties ottamassa käyttöön kaksivaiheista tunnistautumista. Tässä joitakin ohjesivuja:Esimerkiksi Ylen Digitreenit-sivulla on ohje kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoon. Gmail-ohjeita : asetusten muuttaminenDigi-vinkkaus : Google-asetukset (Tampereen kaupunginkirjasto) Jos tunnet tarvitsevasi henkilökohtaista opastusta, voit Enter ry tarjoaa kesäopastus Kampin palvelukeskuksessa. Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua. https://www.entersenior.fi/uutiset/kesaopastus2024/#widget-phqhCWW3MwVo1WKGA3b2 . Voit saada digiapua myös puhelimietse. Ensi viikosta lähtien Valtakunnallinen SeniorSurfin...
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä...
Georg Diersin Tiger in Berlin -kirjasta ei löydy suomennosta kansallisbibliografia Fennicasta. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei kirjaa ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Fennica sisältää tietoja mm. Suomessa julkaistuista kirjoista vuodesta 1488 alkaen ja kokoelma kertyy lakiin perustuvan aineiston luovuttamisen myötä. Fennicaa esitellään Kansalliskirjaston sivuilla ja sieltä löytyy myös suora linkki Kansalliskirjaston hakupalveluun: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Hyödyllisiä teoksia voisivat olla esim. seuraavat:
* Talvitie, Jyrki K:Kaupan perussanakirja:Suomi-englanti-ruotsi-saksa. 1993.
* Luotonen, Eero:Risk management and insurances : basic concepts. 1993.
* Haapajärvi, Auli:Vakuutusalan sanakirja : suomi-venäjä-englanti = Slovar' strahovyh terminov : finsko-russko-anglijskij = Insurance glossary : Finnish-Russian-English. 1999.
Vakuutusalan koulutuskeskuksen sivuilta ( http://www.vakes.fi/svkk/2000/index.html ) löytyi vielä:
* Pentikäinen, T.:Thesaurus of some key insurance terms. 1996.
(Koulutuskeskukselta kannattanee kysyä vinkkejä joka tapauksessa...)
Näiden lisäksi apua voisi olla yleisemmistäkin liike-elämään tai liiketalouteen liittyvistä englannin kielen oppikirjoista ja...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole. Sen sijaan sitä löytyy useista muista kirjastoista, esim. Oulu, Kuopio, Tampere ja Lahti, ja kaukopalvelun kautta se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenkulma-lehteä noilta vuosilta pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusaliin mikrofilmiltä, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html . Ratamo-kirjastojen tietokannasta ei lehteä löydy, mutta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Hausjärven tai Lopen kirjastoista, onko heillä tallessa vanhoja lehtiä, joita ei ole viety aineistoluetteloon, yhteystiedot http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/.
