Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi...
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Hei,
Vanamo-kirjastoissa ei kysymääsi teosta ole saatavana. Katsoin myös Melinda ja Finna-palvelujen kautta, onko missään Suomen kirjastoissa, mutta vastaus on, että valitettavasti kirjaa ei Suomen kirjastoista saa.
Bothasta löytyi Turun yliopiston kirjaston kokoelmista teos Generaal Louis Botha op die natalse front 1899-1900, mutta se on afrikaansin kielinen.
South African history online -sivustolla on kerrottu Bothasta https://www.sahistory.org.za/people/louis-botha
Jos haluat tehdä Steynin kirjasta kaukolainapyynnön, voit tehdä sen verkkolomakkeen kautta. Löydät tietoa kaukolainan tekemisestä ja hinnoittelusta Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat
Tero Tähtisen esikoiskirja on Aurinko laskee Aleksandriassa : kirjoituksia maailmasta ja maailmalta (Savukeidas, 2009). Katmandun unet : kirjoituksia idästä ja lännestä ilmestyi vuonna 2011.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Hannuksen kirja Strateginen uudistuminen kuuluu Helsingissä pääkirjaston ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Espoossa kirja kuuluu pääkirjaston, Tapiolan ja Olarin kirjastonjen kokoelmiin. Kaikki kirjan kappaleet niin Helsingissä kuin Espoossakin ovat kuitenkin juuri nyt (4.10.2000) lainassa. Varauksen kirjaan voit käydä tekemässä lähikirjastossasi.
Hamelin uutta kirjaa ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, Yliopiston kirjastosta tai Eduskunnan kirjastosta ainakaan vielä löydy. Koska kirja on sen verran uusi, kannattaa sitä tiedustella myöhemmin uudestaan.
Kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineiston saatavuuden voi myös katsoa suoraan Internetistä. Osoitteesta http://www.libplussa.fi/ löytyy kirjastojemme yhteinen...
Helmet-kirjastojen lainaushistoriaan alkavat kertyä vasta ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen kun aloitit lainaushistorian tallentamisen. Lisää tietoa Helmetin ohjeista:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
