Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Voit tutkia asiaa esim. netin kautta. Hyvä osoite on:
www.recordcollector.co.uk/
Sen kautta löytyy hintatiedot sinunkin levyllesi.
Voit kysellä tietoja myös suomalaisista divareista, jotka myyvät levyjä. Löydät niitä netin kautta vaikka hakusanalla:
levydivari.
On olemassa myös julkaisuja levyjen hinnoista, mutta ne vanhenevat nopeasti.
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi...
Osoitteesta http://www.libplussa.fi pääset selaamaan Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa. Asiasanalla "ulkomaankauppa suomi neuvostoliitto" saat tulokseksi 10 teosta. Jos etsit nimekekentästä hakusanalla "idänkauppa" löydät lisäksi viisi muuta teosta, jotka kaikki liittyvät aiheeseesi. Osoitteesta http://helkaw.lib.helsinki.fi pääset Helsingin yliopiston Helka-tietokantaan, josta samalla asiasanalla löydät lisää nimekkeitä. Kirjastojen työasemilta pääset Suomen yliopistokirjastojen Linda-tietokantaan, josta löytyy yli 30 teosta aiheesta. Osa näistä on opinnäytteitä ja saatavissa ainoastaan lukusalissa luettavaksi, usein mikrokorttimuotoisena. Kirjastojen työasemilta pääset myös Aleksi-artikkelitietokantaan,...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Ylen Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko kyseisestä ohjelmasta mahdollista saada tallenne.
Alla olevista linkeistä löydät mm. tiedustelulomakkeen ja hinnaston, sekä muuta lisätietoa aiheesta.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Emme valitettavasti löytäneet tuota raanua. Kirjallisuutta raanuista on, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…, esim.
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tieto voisi löytyä Suomen käsityön museosta, https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta. Museon kokoelmista löytyy myös kuvia Finna.fi-palvelussa, https://skm.finna.fi/.
Muita lähteitä verkossa on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A84756.
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Valitettavasti en saanut selville, minkälainen kysymäsi tanssi on. Jos jollakin palstan lukijoista on tietoa asiasta, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Germaaniset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan sivuhaaroista.
Tämä tarkoittaa sitä, että verrattuna muihin indoeurooppalaisiin kieliin germaaniset kielet ovat keskenään läheisempää sukua. Germaanisilla kielillä on yhteinen alkuperä, ts. ne polveutuvat samasta välikantakielestä, joka on nuorempi kuin indoeurooppalaisen kielikunnan yhteinen kantakieli.
Germaanisen kielihaaran kieliä yhdistävät yleisesti ottaen samat asiat kuin muitakin sukulaiskielistä muodostuvia kieliryhmiä. Näitä ovat mm. ääneopilliset piirteet, muoto-opilliset ainekset sekä sanat, erityisesti ns. perussanat kuten ruumiinosien ja lähisukulaisten nimitykset sekä ihmisen ja...
Olisikohan kyseessä Marion Braschin teos Ab jetzt ist Ruhe: Roman meiner fabelhaften Familie, joka ilmestyi suomeksi nimellä Ja nyt hiljaisuus : romaani suurenmoisesta perheestäni (2014, suom. Arja Rinnekangas).
Suomennoksesta ei ole äänikirjaa, mutta alkukielinen äänikirja kuuluu edelleen Lastu-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.lurraeditions.fi/marion-brasch.html
https://finna.fi/Record/lastu.263083
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sotavuosien jälkeen kirkon sosiaalista työtä tehostettiin. Seurakunnissa perustettiin esim. kylä- ja korttelitoimikuntia sekä diakoniapiirejä. Seurakunnissa oli toiminnassa 1950-luvun alussa n. 5000 diakoniapiiriä.
Lähde: Suomen kirkon historia 4, 1995
