En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto kerää vuosittain lainauskorvausten tilittämistä varten teoskohtaiset tiedot koko Suomen kirjastojen lainaustapahtumista ja on näiden tietojen pohjalta koostanut vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listat: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2019/
Muutoin yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole, mutta monet kirjastot julkaisevat omia listauksiaan lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmat lastenkirjat 2020: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Lainatuimmat_la…
Pirkanmaan PIKI-kirjastojen lainatuimmat teokset 2020: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/-/mita...
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
Hei!
Kaarlo K. Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa erilaisista matrikkeleista. Hän oli syntynyt Ähtärissä 10.1. 1864 ja kuoli Tammelassa 4.4. 1949. Hänen toimittamastaan lehdestä sen sijaan ei löydy levikkitietoa (tuohon aikaan sellaista ei välttämättä kerätty). Lehden kustantajaa ei mainita missään, ei edes Fennicassa (Suomen kansallisbibliografiassa), vaikka siellä normaalisti kustantaja ilmoitetaan. Kansakoulujen tarkastajamatrikkelista löytyy seuraava maininta: Toimitti perustamaansa aikakauslehteä, Uudistuva kasvatus- ja opetustyö, jossa seurasi uusia ulkomaisia ped. virtauksia, joita myös esitelmin ja ohjauksin levitti laajoihin opettajapiireihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoja Kaarlo K. Mäkisestä ja ne ovat saatavilla...
Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi/ saat myös asunto-osakeyhtiölain (17.5.1991/809) ajantasaisen version.
Ohessa myös tekstit näihin pykäliin:
31 §
Asian saattaminen yhtiökokoukseen
Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
37 §
Yhtiön johdon tiedonantovelvollisuus.
Hallituksen ja isännöitsijän tulee osakkeenomistajan pyynnöstä antaa yhtiökokouksessa tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen, taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.
Jos osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain...
Suomenkielista tietoa ryhmästä on melko niukasti saatavilla. Internetistä löytyy lähinnä lyhyitä mainintoja, mutta Muoto-lehden numerossa 3/1982 on ilmestynyt Antti Nurmesniemen artikkeli Milanon ihme.
Tässä vielä englanninkielisiä linkkejä:
Washington Postin artikkeli tammikuulta 2008 liittyen Ettore Sottsassin kuolemaan: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/01/09/AR20080…
The Guardianin artikkeli vuodelta 2001: http://www.guardian.co.uk/culture/2001/sep/06/artsfeatures.arts
Ettore Sottsassia käsittelevä artikkeli: http://www.design-technology.org/ettoresottsass.htm
Los Angeles County Museum of Art:in vuoden 2006 Sottsass-näyttelyyn liittyvät sivut: http://www.lacma.org/art/exhibition/sottsass/index.aspx
Koko ryhmää...
Rikoslain 24 luvun 1§:n mukaan metelöinti voi johtaa tuomioon kotirauhan rikkomisesta. Ks. rikoslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Toiminnanharjoittajan pitää tehdä meluilmoitus ympäristökeskukselle, mikäli työ on luonteeltaan poikkeuksellisen äänekästä ja tapahtuu öisin. Työn tekemistä ei kuitenkaan ole kielletty. Ks. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internet-sivut http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Yritykset,+toiminnanharjoittajat/Luvat,+il… ja ympäristönsuojelulain 60§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086?search%5Btype%5D=pi…
Olisiko joku seuraavista Thomas Gordon, Lee Salk, Wayne Dyer tai Donald W. Winnicot. Thomas Gordonin tunnetuin kirja oli Viisaat vanhemmat. Mitä jokainen lapsi haluaa vanhempiensa tietävän jotta he osaisivat auttaa häntä tunne-elämän ongelmissa oli Lee Salkin kirja vuodelta 1973. Wayne Dyer kirjoitti helppotajuisia elämäntaito-oppaita ja Donals W.Winnicot kasvatusoppaita. Lisäksi noina vuosina oli kuuluisa A.S.Neill, joka kirjoitti Summerhill kirjat.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Emme löytäneet omista Suojeluskuntia käsittelevistä teoksistamme minkäänlaista vastinetta kuvassa oleville lipuille.
Tulee kuitenkin huomioida, että suojeluskuntia oli satoja, ja niiden lippujen suunnittelu sekä dokumentointi oli ohjeistuksesta huolimatta varsin kirjavaa. Suojeluskuntalippujen taustoja on avattu hieman esimerkiksi Kari Selenin ja Ali Pylkkäsen teoksessa "Sarkatakkien armeija" (2004). Ko. teoksessa on esitelty vain suojeluskuntapiirien lippuja.
On totta, että lipussa on elementtejä jonkinlaiseksi "ylijohdon" valtakunnalliseksi lipuksi. Valistunut veikkauksemme kuitenkin on, että tässä voisi olla kyseessä vain jonkinlainen yleisölle jaettu ja kertakäyttöön tarkoitettu pienoiskoristelippu, esimerkiksi suojeluskuntaparaatiin...
Gwen Stefanin kappale Cool kertoo pariskunnasta, joka on eronnut ja aloittanut tahoillaan uuden elämän uuden kumppanin kanssa.
"I know we're cool" lause kertosäkeessä viittaa siihen, että ainakin toinen ex-pariskunnasta on tahollaan onnellinen toisen puolesta ja siitä, että ystävyys on säilynyt. Tätä samaa hän toivoo myös toiselta ja toisaalta myös tähän hän uskoo.
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 .
Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
HelMet-kirjastojen lainoja voi tosiaan uusia vain kolme kertaa. Sen jälkeen ne täytyy tuoda kirjastoon ja lainata uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollaantuvat. Käyttösäännöt löytyvät osoitteesta http://helmet.fi/search~S9*fin/k tai pdf-muodossa osoitteesta http://helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf.
Eilen 8.11.2010 HelMet-järjestelmä toimi tosiaan hyvin tahmeasti. Syynä olivat ilmeisesti järjestelmäajot, jotka illalla tukkivat järjestelmän. Nyt HelMetin pitäisi taas toimia normaalisti. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!
Monika Fagerholmin teosta Underbara kvinnor vid vatten ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan äänikirjana.
Vuonna 2000 Anna Pettersson luki teoksen Ruotsissa julkaistulle äänitteelle (kustantaja Bonnier Audio). Äänikirjaa näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Kyyti-kirjastojen kokoelmissa. CD-tallenteina äänikirjaa ei ole saatavana Suomesta mistään, ei myöskään e-äänikirjana.
https://www.finna.fi/Record/kyyti.267539
Voitte halutessanne tilata äänikirjan kaukopalvelun kautta omaan kirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
