Oletan, että kysymys on Suomen terveydenhuoltohenkilöstön vaatetuksen historiasta. Medic-tietokannasta löytyi seuraavanlaisia lehtiartikkeleja:
Haltia, M; Herzen, A von
"Aateet on mun vaatteet" : kuvadokumentteja Suomen lääkäreiden ja sairaanhoitajien asuista 1600 - 1900 -luvuilta (lehdessä Duodecim 1996 vol. 112 no.23 s. 2283-2300) Saatavilla Tikkurilan kirjastosta.
Sarén, S
Uusia ideoita laitosvaatetukseen : asennemuutosta kaivataan
lehdessä Sairaala 1999 vol. 61 no. 8 s. 24-27
Pylvänäinen, I
Terveydenhuoltohenkilöstön työpuvun uusi malli
Sairaala 1985 vol. 48 no. 1 s. 21-23
Pitko, S
Työvaate lähin työympäristö
Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan 1979 vol. 55 no. 16 s. 14-5
Sairaala ja Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan -lehtien...
Metallitöiden harrastuspohjainen kurssitarjonta näyttää olevan vähissä. Espoosta sitä ei näytä nettihaun valossa olevan tarjolla ollenkaan työväenopistossakaan, mutta Helsingissä kuitenkin löytyy tammikuussa ainakin yksi työväenopiston kurssi tammikuun puolivälissä. Seuraavan linkin kautta näet ne tulevat kurssit joilla on tilaa pääkaupukiseudulla. Huomaathan, että vastaussivuja on kaksi ja esim. 15.1.2020 alkavat kurssit näet sivulla 2. https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=metalli/com=3,6,5,4,7/notfull=1
Skistosomiaasi eli bilhartsiaasi tai halkiomatotauti esiintyy pääosin troopisilla seuduilla. Se on malarian jälkeen maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin parasiittitauti. Kyseessä on imumatojen luokkaan kuuluvien halkiomatojen aiheuttama sairaus. Tartunta saadaan, kun ollaan kontaktissa makeaan veteen, josta madon toukat tunkeutuvat ihmisen ihon läpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skistosomiaasi
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Hei
Epävirallista lippua käytettiin ensimmäisen kerran
"Maakunnassa oli epä -
virallisesti käytetty 1922
laulujuhlilta alkaen Ruot-
sin lipun värien mukaista
poikittain jaettua sinikel -
tasinistä lippua."
Lähde: Pohjoismaat_Baltia_PA.pdf (hamina.fi)
Vexi Salmen sanoitus Kai Hyttisen säveltämään kappaleeseen "Kurki" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8 ja "Pienen toivelaulukirjan" osaan 3 (F-Kustannus, Otava, 2017). Laulu alkaa: "Pilvet tummina taivasta sousi".
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Hei vain,
Eräs antiikkiliike näkyy kauppaavan WSOY:n painamaa Kodin Raamattua (sis. 88 värikuvaa) 200 euron hintaan (http://www.antiikinvuoksi.fi/product/10410/kodin-raamattu--wsoy-1967. Mutta hintahan riippuu tietenkin siitä mitä mahdollinen ostaja on valmis maksamaan :)
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,...
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Tässä olisi muutama vaihtoehto.
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-sarja
Richard Scarryn kuvakirjat
Sinikka & Tiina Nopola: Heinähattu ja vilttitossu -sarja
Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari -sarja
Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille -sarja
Alex Milway: Hotelli Flamingo -sarja
Miina Supinen & Anni Nykänen: Rosmariini-sarja
Alex Smith: Kaarle-sarja (helppolukuinen)
Suomessa on vain harvoja kääntäjiä, jotka suomentavat suoraan kiinan kielestä. Nykyään kiinalaista nykykirjallisuutta suomentavat suoraan kiinan kielestä enimmäkseen Riina Vuokko ja Rauno Sainio. Kiinankielistä runoutta ovat kääntäneet muiden muassa Tero Tähtinen, Jyrki Kallio ja Pertti Seppälä. Englanninkielisestä käännöksestä suomennettu on esimerkiksi neliosainen kirjasarja Luo Guanzhongin Kertomus kolmesta kuningaskunnasta (2020-2022), Dan Yun filosofian historiaa käsittelevä Kiinan viisauden sydän - mitä Konfutse nyt sanoisi? (2009) sekä Chihoin sarjakuvaromaani Juna (2015). Saksankielisestä käännöksestä suomennettu on ainakin Ling Bein elämäkertateos Liu Xiaobo: vangittu rauhannobelisti (2011). Mitään näistä ei ole...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-kirjastojen kokoelmissa on paljon nuotteja, joten kannattanee aloittaa haku siitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et löydä etsimääsi Helmet-kirjastoista, suosittelen etsimään aineistoa Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmista. Aineistoa voi hakea taideyliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta.
https://finna.fi
https://uniarts.finna.fi/?lng=fi
Myös Helsingin Konservatorion kirjasto on yleisessä käytössä, mutta tällä hetkellä kirjasto on suljettu kesäloman ajan.
https://www.konservatorio.fi/palvelut/kirjasto/
Jos lähetät palveluumme tiedot siitä, mitä nuottia etsit, voimme selvittää, löytyykö nuotti pääkaupunkiseudulta.
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Voit hakea esim. Googlesta "Agatha Christie" ja valitset ruksilla, että haluat ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tuloksena on esim. DekkariNetin sivut http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm tai Wikipedian sivut http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie. Näiltä sivuilta löytyy tietoja Agatha Christien elämästä ja tuotannosta.
Agatha Christiesta löytyy myös kirjoja, esim. hänen omaelämäkertansa, ja lehtiartikkeleita. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
