http://www.helmet.fi -osoitteessa on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen uusi HelMet-aineistohaku.
HelMetin kautta voit halutessasi myös varata aineistoa, jos sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Jos tunnuslukua ei vielä ole, saat sen esittämällä kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Varaus maksaa 0,50 €.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käsityötieteen koulutuksen pääsykoekirjoihin vuonna 2003 kuuluva kirja
Käsityöt naisten arjessa : kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten käsityön tekemisestä
Kaija Heikkinen ; [kuvat: Mikko Savolainen]
Helsinki : Akatiimi, 1997
kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, ajantasaiset saatavuustiedot kannattaa tarkistaa HelMet-aineistohaun kautta (tai soittamalla...
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja....
Englanninnoksia ja selityksiä suomenkielisistä sanonnoista ja idiomeista löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Bird in the hand is worth kymmenen oksalla : 50 finnish/english idioms in english and finnish (WSOY 2002)Parempi pyy pivossa kuin two in the bush : 50 Finnish idioms in English and Finnish & 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2004)It's not my heiniä : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2006)Se ei ole minun cup of tea : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi. (WSOY 2008)A treasury of Finnish love : poems, quotations & proverbs in Finnish, Swedish and English (Hippocrene Books 1996)Finnish...
Tilastokeskus ei tuota virallista tilastotietoa startupeista. Tilastotietoa löytyy lähinnä kasvuyrityksistä, mikä on laajempi käsite kuin startup-yritykset. Avoimesta tietokannasta ei kuitenkaan kasvuyritystenkään osalta löydy tietoa siitä, kuinka moni kasvuyrityksistä on olemassa viiden vuoden jälkeen. Tilastokeskuksen kasvuyritystilastojen asiantuntijoilta saa kuitenkin lisää tietoa kasvuyrityksistä: yritystietokannat@stat.fi. Suomen startup-yhteisöllä voisi olla asiasta myös tietoa: https://startupyhteiso.com/fi/.
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Lars Svedberg ohjasi vuonna 1994 Edwar Talyorin teksiin perustuvan Knalli ja sateenvarjo -nimisen näytelmän. Näytelmästä tehtyä VHS-tallennetta on vielä lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa. Voit tilata tallenteen kaukolainana omaan lähikirjastoosi.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Finna https://finna.fi/
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole, mutta Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on Mac-tietokone kuvankäsittelykoneena ja mediatyöasemana. Koneessa on usb-liitin. Koneen voi varata Varaamo-palvelun kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/resources/avikriseigzq
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952.
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
NYT-liikuntakortin laina-aika on kaksi viikkoa kerralla, jotta mahdollisimman moni halukas saisi mahdollisuuden käyttää korttia. Voit tarkistaa korttien saatavuuden kirjaston aineistohausta: helmet.fi. Kortin lainaaminen Helmet-kirjastokortilla on ilmaista.
NYT-liikuntatunnit on tarkoitettu kaikille 18-29 -vuotiaille, ensikertalaisista harrastajiin. Maksullisia kortteja myydään liikunnan toimipisteissä (30 € / kausi + 4 € ladattava älykortti).
Lisätietoa: Nyt-liikunta.fi
