Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Valitettavasti noita kysymiäsi sarjoja meillä Vaski-kirjastoissa ei italiankielisinä äänikirjoina tällä hetkellä ole. Italiankielisten äänikirjojen valikoima on melko pieni, ja perusperiaatteena "pienempiin" kieliin on yleensä hankkia mieluummin alkuperäiskielistä materiaalia kuin käännöksiä. Poikkeuksiakin toki tehdään eli voit tehdä hankintaehdotuksen kirjoista haluamallesi kirjastolle, jossa sitten tutkitaan onko kirjoja saatavilla ja päätetään hankinnasta. Hankintaehdotuksen voi tehdä kirjastossa paikan päällä. Vaski-kirjastoihin hankintaehdotuksen voi jättää myös verkossa osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Toinen mahdollisuus saada kysymääsi aineistoa on kaukolainaus. Mikäli jollain muulla kirjastolla...
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Valitettavasti kirja näkyy edelleen kortillasi.
Uusin sen lainan. Uusi eräpäivä on 21.11.2016
Sekaannukset ovat aina mahdollisia, varsinkin kun asiaan liittyy kone.
Voisit ottaa yhteyttä suoraan Tapiolan kirjastoon:
kirjasto.tapiola@espoo.fi tai 050 428 9392.
He pystyvät selvittelemään asiaa paikan päällä tehokkaammin.
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Ensimmäinen Sinikka Nopolan paikinakokoelma, jossa on Kuukausiliitteessä julkaistuja tekstejä, on Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia, ja siinä on koottuna HS-kolumneja vuosilta 1997-2001. Joissakin Eila ja Rampe -kirjoissa ollaan myös kesämökillä, mutta ne eivät ole kolumnimuotoisia.
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Anna-Lisa Almqvistista löytyy lyhyesti henkilötietoja
kirjoista Vem är vem i barn- och ungdomsliteraturen
(1984) ja Svenskt författarlexikon 1941-1950. Svensk Bokhandel -lehdessä vuodelta 1972 (s.1085) pitäisi olla kirjailijasta artikkeli ja tämä lehti löytyy Kuopion varastokirjastosta.
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla...
Kauniaisten kirjastossa ei ole asikkaisen käyttöön tarkoitettua laminointilaitetta.Helmet-kirjastoista Kannelmäen, Oulunkylän, Pasilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren kirjastot tarjoavat asiakkaiden käyttöön laminointilaitteen.https://helmet.finna.fi/https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84779
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
Hilpeys & ennakkoluulo on romanttinen musikaalielokuva, joka perustuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaaniin. Kyse ei siis ole Jane Austenin kirjan väärästä suomennoksesta vaan kokonaan itsenäisestä teoksesta. Englanniksi elokuvan nimi on Bride & Prejudice, joten myös alkuperäisessä nimessä on käännösleikki.
Elokuva on vuodelta 2004, sen on ohjannut Gurinder Chadha, ja pääosassa on vuoden 1994 Miss Maailma Aishwarya Rai. Austenin maailma on siirretty Intiaan, Lontooseen ja Kaliforniaan. Elokuva on tehty brittiläis-amerikkalais-intialaisena yhteistyönä Bollywood-tyyliin.
Netissä sitä kuvaillaan "kepeäksi Bollywood-iloitteluksi, jota on piristetty länsimaisin maustein" ja joka tarjoaa katsojalleen "suloisen sokerihumalan".
