Lontoon satama oli jo 1600-luvulla nimeltään the Port of London.
Sataman historiasta voit lukea nettisivulla
http://www.portoflondon.co.uk/display_fixedpage.cfm?id=238&site=leisure…
Todennäköisesti tarvitset jonkin artikkelin tai kirjan, joka koskee Lontoon satama-aluetta kokonaisuudessaan. Sopiva kirja olisi varmaankin D. J. Owenin "The Port of London -yesterday and today", joka löytyy Museoviraston (Merimuseon)kirjastosta. Pyydä lähikirjastoasi hankkimaan kirja sinulle kaukopalvelun kautta. Sopiva lehtiartikkeli voisi olla tämä:
Cowlard, Keith A. Lontoon satama-alueet : eilispäivää ja tulevaisuutta
Terra 1989 ; (101) ; 3 ; 199-213. Kysele lähikirjastostasi, missä lehteä säilytetään. (Useita englanninkielisiä lehtiartikkeleita on...
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Näyttää todella siltä, että Representational State Transfer eli REST-termistä ei ole vielä yleisessä käytössä olevaa suomennosta. Sanakirjat eivät tunne suomennosta ja löydetyissä teksteissä käytetään tästä Web services -protokollasta vain englantilaista muotoa tai sen lyhennettä (esim. REST-protokolla, REST-periaate, REST-pohjainen palvelu tai pelkästään REST-arkkitehtuuri).
Suomenkielisiä tekstejä, joissa termiä käytetään, löytyy esimerkiksi www.google.fi . Valitse vaihtoehdoista kohta suomenkielisiltä sivuilta ja käytä hakusanana "Representational State Transfer" launausmerkkien kera.
Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
Seuraava poistomyynti Lahden pääkirjaston lasten osastolla on ensi viikolla 11.-15.6. (lasten ja nuorten aineisto) ja koko kirjaston seuraava poistomyynti pääkirjastolla pidetään 2.-5.7.
Tervetuloa!
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
Kuvasta oli hieman vaikea saada selvää ja tutkimme hyönteiskirjoista kuvia mm. yökkösistä, koista, kehrääjistä ja mittareista. Hieman arvaukseksi menee mutta vahvimmat ehdokkaat ovat Kääpiöhämy-yökkönen tai Metsäsurviaiskoi.
Pääkaupunkiseudun Plussa-kirjastojärjestelmästä löytyy kaksi suomenkielistä Michel Montignacin kirjaa: "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille" sekä "Syön hyvin ja siksi laihdun". Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, http://www.libplussa.fi . Laita tekijä-kenttään nimi Montignac Michel ja rajaa kieleksi suomi, niin saat esiin Montignacin suomenkieliset kirjat.
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Hei! Kirjaa, jonka nimi olisi "Aurinko on tähti" ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy. Meillä on kuitenkin paljon aurinkoa, tähtiä ja avaruutta käsitteleviä kirjoja. Voisin suositella sinulle esimerkiksi Carole Stottin kirjaa "Avaruus : tähdet, planeetat, galaksit : ...aurinkokunnasta maailmankaikkeuden rajoille". Kirja löytyy pääkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Tästä linkistä voit katsoa meiltä löytyviä kirjoja, joiden aiheena (asiasana) ovat aurinko ja tähdet: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aurinko&dat2=t%E4hdet&dat3=ki&…
Kirjat löytyvät pääasiassa hyllyluokista 52 ja 52.2. Kun tulet kirjastoon, tule kysymään kirjaa henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Kohtauksessa karhua esitti siniseen asuun pukeutunut stuntnäyttelijä. Jälkituotannossa sinisen hahmon päälle maalattiin tietokonegrafiikalla karhu sellaisena kuin se elokuvassa näkyy. Samalla poistettiin kuvasta myös vaijerit, joilla Leonardo DiCapriota oli sinkauteltu ympäriinsä niin että näyttäisi siltä kuin karhu riepottelisi häntä. Puut, joita vasten häntä heiteltiin, olivat kumisia lavasteita.
Lähteet:
IMDB
Dokumentti elokuvan tehosteista (YouTube)
https://www.businessinsider.com/the-revenant-filming-secrets-2015-12?r=…
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
Kyseisessä elokuvassa esiintyvää Kaartin soittokuntaa ei ole kreditoitu tarkemmin kapellimestari Raine Ampujaa lukuunottamatta.
Elokuvan kuvausajankohta on touko-kesäkuu 1992, joten tämä voisi auttaa tiedon paikallistamisessa.
Tieto voisi löytyä Kaartin soittokunnasta tai esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kautta.
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
