Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
Opuslex.fi kertoo: "Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista."
Opuslex on Suomen kattavin itsenäisten asianajotoimistojen verkosto.
Finlex:
4 § (13.6.2003/515)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on...
Voisiko kyse olla Kyllikki ja Saara Villan yhdessä kirjoittamasta kirjasta Äidin lokikirja (Like, 2013). Kirja kertoo useista matkoista, joita äiti ja tytär tekivät yhdessä. Matkoista kaikkein pisin johti Siperian läpi Japaniin, sieltä Hawajilla ja Panaman kanavan kautta Karibialle ja sieltä Eurooppaan. Olisiko tämä kaipaamasi kirja?
https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2137879?sid=4648782417
Kirjavinkit : https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aidin-lokikirja/
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Tähtisumuista ja muista avaruuden ilmiöistä on olemassa URSAn erinomainen KOSMOS-tietokanta, osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/kosmos , jossa lyhyiden luonnehdintojen lisäksi kerrotaan parhaat lähdeteokset. Kirjojen sijainnit voit tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987).
Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
Kirjaudu sisään kyyti.fi etusivulla käyttäjätunnuksella (286A-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja nelinumeroisella tunnusluvulla etusivun ylälaidassa olevasta kirjaudu-laatikosta ja sen jälkeen näytölle tulevat lainasi ja voit uusia joko kaikki lainasi ruksaamalla valitse kaikki-laatikko ja tai valitsemalla jonkun lainoista ruksaamalla nimekkeen vieressä oleva laatikko. Jos kirjasta on varaus kirjan vieressä lukee ei voi uusia.
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Silloin kun uusitte lainojanne tai teette varauksen Kyyti-verkkokirjastossa (www.kyyti.fi), omissa tiedoissa näkyy sähköpostiosoite, mutta ei valitettavasti ainakaan tällä hetkellä osoitetta eikä puhelinnumeroa. Verkkokirjasto tulee kuitenkin muuttumaan lähivuosien aikana, toivottavasti seuraavassa versiossa asiakas pääsee näkemään myös muut yhteystietonsa. Tällä hetkellä ainoa keino tarkistaa osoite ja puhelinnumero on siis ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse tai sähköpostitse tai käymällä paikan päällä. Suosittelemme yhteydenottoa suoraan kirjaston omaan sähköpostiosoitteeseen (kirjasto@kotka.fi), silloin kun kysymys koskee omia yhteys- tai lainatietoja.
HelMet-kirjastoista löytyvät oheiset Bodrumia käsittelevät kirjat. Pelkästään Bodrumin kaupunkia käsittelevää kirjaa ei löydy kokoelmistamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28bodrum%29%20c%3A11__Orig…
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain kaksi kirjaa, joissa asiaa on käsitelty perusteellisesti: Ratsastusterapia, 2011 ja Karvaterapiaa : eläinavusteinen työskentely Suomessa, 2013. Asiaa sivutaan myös seuraavassa: Salovuori, Tuomo: Luonto kuntoutumisen tukena, 2014
Seuraavat kirjat eivät kuulu Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Salmela, Jari.Viidakkoportaat : eläinavusteisen valmentajan opas, 2013 ja Broman, Monica: Nytta och nöje med hunden : din blivande terapihund, 2014
Lapin yliopiston kirjaston kokoelmissa on useampi tutkimus aiheesta. Niitä voi tilata kauko-lainaksi ja joukossa on myös pari verkkojulkaisua.Tästä pääsee Lapin yliopiston kirjaston tietokantaan: https...
Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Lisätietoa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k…
https://yle.fi/uutiset/3-8239117
http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261
Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.
Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang...
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
